Murupolku
- Etusivu
- Ajankohtaista
- Korona
-
Paxlovid-lääkehoito
Paxlovid-lääkehoito
Paxlovid-lääkehoito vaatii huolellista arviointia lääkäriltä. Lääkehoito aloitetaan mahdollisimman nopeasti koronaoireiden alettua kuitenkin viimeistään 5 vrk kuluessa oireiden alusta.
Hoito voidaan aloittaa positiivisen kotitestin perusteella. Jos kotitesti on negatiivinen, mutta silti epäilet koronaa, kannattaa olla yhteydessä Varhan terveydenhuoltoon. Lääkehoidon kohderyhmät eroavat yleisistä COVID-19-infektion riskiryhmistä.
Mikäli kuulut, tai epäilet kuuluvasi, alla oleviin Paxlovid-lääkehoidon kohderyhmiin, ota yhteyttä omalle terveysasemallesi, jos sinulla on todettu koronavirusinfektio tai epäilet sairastuneesi siihen. Aktiivisessa syöpähoidossa olevat, elinsiirto- tai voimakkaasti immuunipuutteiset potilaat voivat olla yhteydessä myös omaan erikoissairaanhoidon yksikköön Tyks-sairaalapalveluissa.
Paxlovid-hoidon tärkeimmät kohderyhmät kotihoitoisilla potilailla
Elinsiirto
- Allogeeninen kantasolusiirto seuraavin edellytyksin: potilaalla ei ole siklosporiini-, takrolimuusi- tai everolimuusilääkitystä (vasta-aiheita) ja siirrosta on alle 12 kuukautta tai siirrosta on yli 12 kuukautta ja immunosuppressiivinen lääkitys jatkuu.
- Sydän- ja keuhkosiirrot sekä vatsan alueen elinsiirrot: usein vasta-aiheinen lääkeaineyhteisvaikutusten vuoksi. Hoitava lääkäri arvioi aloituksen yksilöllisen harkinnan mukaan (kts. myös remdesiviirisuositus).
Aktiivisessa hoidossa oleva syöpätauti (voimakkaasti immuunijärjestelmää heikentävä syöpä tai hoito, autologisesta intensiivihoidosta alle 6 kk).
Vaikea synnynnäinen tai siihen verrattava puolustusjärjestelmän häiriö (esim. pitkälle edennyt HIV-infektio).
Rituksimabihoito (tai muu CD20-vasta-aine kuten ofatumumabi, obinututsumabi) alle 12 kk:n sisällä tai tiedossa on matalaksi jääneet immunoglobuliinitasot aiemman rituksimabi- tai muun CD20-vasta-ainehoidon hoidon jälkeen.
Vaikea munuaisten vajaatoiminta (GFR < 30 ml/h) (huom. annostelua muutettava, katso annostelu alempana).
Vaikea krooninen keuhkosairaus, pois lukien astma.
Korkea ikä etenkin, jos
- on vaikean taudin riskiä lisääviä sairauksia tai muita tekijöitä, kuten esimerkiksi vaikea tyypin 2 diabetes, johon liittyy elinkomplikaatio, vaikea sydänsairaus, tai on vajaasti rokotettu (ei ole saanut edeltävän vuoden aikana rokotetta) eikä ole sairastanut aiemmin COVID-19-infektiota.
- riski sairaalahoitoon lisääntyy erityisesti yli 80-vuotiailla.
- lääkäri harkitsee tarvetta lääkitykselle, huomioiden vaikean taudin riskiä lisäävät tekijät, esimerkiksi ikä.