Kestävä kehitys
Varhan strategiassa kestävän kehityksen näkökulmat huomioidaan laajasti ja se on myös keskeinen toimintamme arvo: lupaamme toimia vastuullisen vaikuttavasti ja kestävästi ja ottaa toiminnan suunnittelussa huomioon taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristön kannalta kestävän kehityksen.
Kestävän kehityksen ja ympäristövastuullisuuden kehittämisen pohjana toteutamme Varhalle sovellettua Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kestävän kehityksen ohjelmaa vuosille 2020–2024. Tavoitteena on olla edelläkävijä ekologisessa kestävyydessä.
Olemme Varhassa sitoutuneet myös Turun kaupungin ilmastotyöhön olemalla mukana Turun Ilmastokaupunki 2029 kumppanina.
Kestävän kehityksen työtä ohjaa hyvinvointialueen johdon nimeämä kestävän kehityksen työryhmä, joka vastaa kestävän kehityksen ohjelman toimenpanosta mm. käynnistämällä ja ohjaamalla vuosittaisia kehittämisprojekteja.
Työryhmässä on mukana edustajat kaikilta tulosalueilta sekä henkilöstön edustajat.
- Puheenjohtaja, strategiajohtaja Leena Setälä
- TYKS sairaalapalvelut: Tuija Lehtikunnas (varajäsen Riikka Maijala)
- Sote-palvelut: Minna Ylönen (varajäsen Iida Varemäki)
- Ikääntyneiden palvelut: Eeva-Sirkku Pöyhönen (varajäsen Salla Lindegren)
- Pelastuslaitos: Mika Viljanen (varajäsen Mika Lankinen)
- Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen: Anneli Pahta (varajäsen Karoliina Luukkainen)
- Kehittämispalvelut: Mia Oksa (varajäsen Ville Kytö)
- Hankintapalvelut Katariina Huikko
- Kiinteistöpalvelut: Sami Kariaho (varajäsen Anssi Juntunen)
- Henkilöstön edustajat: Päivi Huhtala ja Lennu Yläneva (varajäsen Jenni Päätalo)
- Ympäristöpäällikkö: Eeva Lammi (varajäsen Anu Syrjänen)
- Kestävän kehityksen johtava asiantuntija: Riikka Teuri (1.8.2023 alkaen)
Työryhmä on kokoontunut kolme kertaa vuoden 2023 aikana. Työryhmän pöytäkirjat on kaikkien luettavissa Varhan intranetissä.
Hyvinvointialueen käynnistyminen aiheutti lyhyen katkoksen kestävän kehityksen toimenpiteisiin. Kestävän kehityksen johtava asiantuntija aloitti 1.8.23 ja kartoitti syksyn aikana hyvinvointialueen eri tulosalueiden kestävän kehityksen toimenpiteiden tilannetta ja toiveita.
Kestävän kehityksen viestintä henkilöstölle käynnistettiin intrassa julkaisemalla Ympäristö ja kestävä kehitys -sivusto.
Syksyn 2023 kestävän kehityksen toimenpiteinä käynnistettiin ruokahävikin seuranta-projekti sekä kalusteiden kierrätyksen organisointi.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Moodle-verkkokoulutus "Kestävää kehitystä terveydenhuollossa" on tarjolla hyvinvointialueen koko henkilökunnalle ja myös uusille perehdytysmateriaalissa. Koulutuksen avulla voimme lisätä ymmärrystä siitä, mitä kestävä kehitys on Varsinais-Suomen hyvinvointialueella ja miten voimme edistää kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista. Koulutuksen suoritti vuoden 2023 aikana 385 henkeä (vuosina 2022: 781 ja 2021: 2395 suoritusta).
Hyvinvointialueen käyttämä SHQS laatukriteeristö päivitettiin ja sen uudeksi osioksi tuli kestävä kehitys.
Kestävän kehityksen johtamisen teema sisällytetään esihenkilökoulutuksen (VALO III, kevät 2024).
Potilasruokailujen ruokahävikin seurantaa toteutettiin syksyllä 2023 sekä yksiköissä, joissa on keskitetty tarjotinjakelu että yksiköissä, joihin ateriat toimitetaan hajautettuna isommissa astioissa.
Tarjotinjakelun hävikkiseurannan tarkoituksena oli selvittää, paljonko tilatuista potilasaterioista palautuu koskemattomana (ei ole tarjottu potilaalle) takaisin ravintokeskuksiin viikon mittaisen seurantajakson aikana. Seurantaa on toteutettu jo aiemmin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä vuosina 2021 ja 2022.
Kartoitus tehtiin kaikilla Tyks-sairaalapalveluiden tulosalueen vuodeosastoilla, joissa tarjotinjakelu on käytössä.
Koskemattomana palautuneita tarjottimia oli yhteensä yli 1500, joka vastaa liki 800 kg biojätettä ja yli 10 000 euron ateriakustannuksia viikossa. Tarkempia syitä tarkastellaan yksiköittäin ja seuranta toistetaan jatkossa vuosittain, jotta voidaan seurata määrän kehitystä.
Isompiin astioihin perustuvan hajautetun ateriajakelun hävikkiseurannan pilotti toteutettiin vaativissa vammaispalveluissa (KTO). Seurantajakso kesti kuukauden ja sen tarkoituksena oli varmistaa, että asiakkaat saavat ruokaa, joka maistuu heille (vähäinen lautashävikki) sekä tarkastella, miten palvelukuvaus toteutuu käytännössä.
Seurantajakson aikana mitattiin sekä lautashävikki että jakamattoman ruoan määrä. Ruokahävikin määrä vaihteli yksiköittäin suuresti mm. päivittäin. Jakamattoman ruoan hävikki oli suurinta ja lautashävikki yleensä vähäisintä.
Pilotin kokemuksia hyödynnetään jatkossa laajemmin hävikkiseurannassa.
Hyvinvointialueella tehdään paljon erilaisia toimipisteiden ja yksiköiden uudelleensijoitteluja ja yksiköissä tilamuutoksia. Tämä aiheuttaa paljon kalustetarpeita ja toisaalta poistotarpeita.
Systemaattisella kalusteiden kierrättämisellä hyvinvointialueen on mahdollisuus säästää hankinta- ja jätehuoltokustannuksia sekä toteuttaa kestävän kehityksen tavoitteita tukemalla kiertotaloutta ja vähentämällä ympäristökuormaa.
Jotta Varhalla käyttökelpoiset kalusteet eivät päätyisi poistona kaatopaikalle eikä kaikkea tilattaisi uusina, perustettiin Varhan intrasivustolle Kalusteiden kierrätystori -palsta. Palsta on tarkoitettu Varhan kaikkien yksiköiden tarpeettomien ja käytöstä poistettujen toimisto- ym. kalusteiden kierrättämiseen yksiköiden kesken. Palstalta yksiköt voivat etsiä itselleen tarpeellisia kalusteita tai ilmoittaa itselleen tarpeettomista kalusteista.
Hankintayksikkö on ohjeistanut henkilökunnan tarkistamaan ennen uuden kalusteen tilausta, löytyykö kierrätystorilta tarpeeseen sopiva käytettynä.
Sivusto avattiin joulukuussa 2023.
Hyvinvointialueen eri yksiköiden ympäristöasioissa keskeisiä toimijoita ovat yksiköiden nimeämät, tehtäväänsä koulutetut ekotukihenkilöt ja heidän verkostonsa, joka tarjoaa vertaistukea ja koulutusta. Verkostoa ja heidän koulutuksiaan koordinoi ympäristöpäällikkö.
Ekotukihenkilön tehtävänä on välittää työyhteisölleen tietoa ympäristöasioista ja tukea kestävän kehityksen mukaista toimintaa yksikössään esimiehensä valtuuttamalla tavalla.
Ekotukitoimintaa on aiemmin ollut mm. Turun kaupungilla ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä.
Ekotukihenkilöitä oli vuoden 2023 lopulla hieman yli 300. Toimintaa pyritään laajentamaan koko hyvinvointialueelle kaikkiin yksiköihin viestimällä toimintamallista ja järjestämällä ekotukitilaisuuksia. Ekotukitilaisuuksia järjestettiin neljä kertaa. Niissä kerrottiin ajankohtaisista asioista mm. jätehuoltoon liittyen sekä kuultiin eri yksiköiden hyvistä käytänteistä.
Ekotukitoiminnan viestinnän ja tiedottamisen tukena on oma, kaikille varhalaisille avoin Teams-kanava.
Kestävää kehitystä toteutetaan sen eri osa-alueilla
Sosiaalinen vastuullisuus
Sosiaalisen vastuullisuuden edistämistä hyvinvointialue toteutti mm. asukkaiden ja henkilökunnan osallisuutta tukevilla toimenpiteillä.
- Hyvinvointialueen ensimmäinen osallisuussuunnitelma julkaistiin loppuvuodesta. Siinä on kuvattu toimenpiteet, joiden avulla alueen asukkaita osallistetaan päätösten valmistelussa.
- Hyvinvointialueen toiminnassa ja kehittämisessä tehdään tiivistä yhteistyötä kokemusasiantuntijoiden, asiakasraatien sekä vaikuttamistoimielimien kanssa.
- Palvelustrategiaan valmistelun avoimeen kansalaiskyselyyn vastasi lähes 6000 alueen asukasta.
- Henkilökunnalla oli mahdollisuus kertoa omia näkemyksiään palvelustrategiasta keväällä 2023 ja tuottavuustoimenpiteistä ja säästökohteista syksyllä 2023.
Ekologisen kestävyyden edistäminen ja seuranta on monikanavaista
Varhassa pyrimme vähentämään jätteen syntymistä mm. tukemalla tarvikevalintoja, kierrätystä ja jätelajittelua. Varhan tuottamia jätemääriä voimme raportoida siltä osin, kun Varhalla on sopimus sellaisen jätehuoltotoimijan kanssa, joka tuottaa raportin.
Biojätteen määrä voidaan seurata Kaarean keittiöiden kautta käsiteltävän biojätteen osalta. Lääkejätteen ja -hävikin määrää seurataan keskitetysti sairaala-apteekissa. Anestesiakaasujen käytön raportointia voidaan tehdä hankintadatan kautta. Kemikaalien käyttöä ja kemikaaliturvallisuutta ohjataan ChemicalManager-ohjelmalla. Sähkön, energian ja veden kulutus voidaan raportoida vain Varhan omien kiinteistöjen osalta (esim. kuntayhtymiltä siirtyneet kiinteistöt). Näistä voidaan määrittää myös energiankäytön hiilijalanjälki.
Vuokrattujen toimitilojen energiankäytöstä ja jätehuollosta meillä on vain vähän tietoa. Varhan tiloista noin 2/3 on vuokrattuja.
Varhan ympäristöpalvelujen ensimmäinen vuosi (2023) keskittyi jätehuoltoprosessien haltuunottoon, jätehuolto-ohjeiden yhdenmukaistamiseen ja jätehuollon kilpailutuksiin.
Varhassa tehostettiin erityisesti muovin ja biojätteen erilliskeräystä. Muovin osalta uudistunut jätelaki helpotti lajitteluohjeistusta merkittävästi.
Varhan omien kohteiden jätetuottoa pystytään jätekirjanpidolla seuraamaan melko tarkasti. Jätehuoltoa tuottaa 13 palveluntuottajaa, joista osa ei pysty toimittamaan jätelain mukaista kirjanpitoa. Jätettä tuotettiin omissa kohteissa kirjanpidon sekä muun arvioinnin mukaan yhteensä noin 2785 tonnia.
Varhan vuokraamien kohteiden toiminnasta syntyvien jätteiden tiedot jäävät vuokranantajille. Kustannukset on sisällytetty vuokriin, joten Varha ei pysty seuraamaan jätemääriä tai kustannuksia.
Varhalla syntyneestä jätteestä vuonna 2023 poltettiin 66%, kierrätettiin 29% ja loppusijoitettiin 5%. Loppusijoitus koskee lähinnä vaarallisia jätteitä, jotka hävitetään vaarallisen jätteen polttolaitoksessa.
Lääkkeet ja lääkkeiden lähtöaineet ovat terveydenhuollon suurin hiilijalanjäljen aiheuttaja ja ne aiheuttavat myös suuren ympäristökuorman. Lääkkeiden ympäristövaikutuksia voidaan hillitä viisailla valinnoilla.
Lääkehävikin vähentäminen on yksi keino saada pienennettyä lääkkeiden ympäristövaikutuksia. Varhassa lääkejätettä syntyy yksiköissä lääkkeiden käsittelyn yhteydessä sekä mm. valmistusvirheistä, säilytyksestä ja pakkausten vanhenemisesta.
- Yksiköistä lähetetään vanhentuneet ja vahingoittuneet pakkaukset sairaala-apteekkiin, jossa hävikki kirjataan. Hävikkiin kirjattuja lääkepakkauksia oli vuonna 2023 8 843 kpl.
- Lääkkeiden käsittelyn yhteydessä syntynyttä lääkejätettä kerätään yksiköissä erikseen, mutta niiden määristä ei ole tarkkaa tietoa.
Leikkauksissa käytettävät anestesiakaasut ovat yksi terveydenhuollon merkittävä päästölähde. Niiden ilmastoa lämmittävä vaikutus (GWP, Global Warming Potential) on hiilidioksidiin (GWP 1) verrattuna iso, desfluraanin 3714 ja sevofluraanin 349. Desfluraanin käytöstä on luovuttu vuoden 2023 aikana.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kiinteistöjen osalta on saatavilla vertailutietoa aiemmilta vuosilta. Koko Varhan tiedot on saatavilla vain vuodelta 2023.
Tarkemmat tiedot löydät pdf-raportista tämän sivun lopusta.
Ajoneuvokaluston käyttövoima määrittää osaltaan Varhan ilmastopäästöjä.
Varhalla on käytössä 826 ajoneuvoa sisältäen erilaisia autoja, traktoreita ja työkoneita. Sähköautoja on 30 ja kaasuautoja 30.
Ajoneuvojen polttoaineostojen avulla voidaan määrittää ajoneuvojen käytön hiilijalanjälki.
Vuonna 2023 otettiin käyttöön uusia ajoneuvoja 20 kpl, joista kaikki henkilö- ja pakettiautot kuuluvat päästöluokkaan Euro VI. Missään näistä uusista ajoneuvoista ei käytetä vaihtoehtoisia käyttövoimia.
Varhalla on ajoneuvohankinnoissa lainsäädännön mukainen velvoite vuoteen 2025 asti: 45 % henkilöautojen ja kevyiden hyötyajoneuvojen uusista hankinnoista tulee olla laissa määriteltyjä vähäpäästöisiä ajoneuvoja eli lataushybridejä tai täyssähköautoja.
Hankinnoissa ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden huomioiminen on vähäistä. Lähde: www.tutkihallintoa.fi
Hankintadatan avulla voidaan raportoida hankinnat, joissa huomioitu ekologisesti ja sosiaalisesti kestävät hankintakriteerit.
Muutamissa Varhan palvelu- ja rakennushankinnoissa on käytetty ekologisen kestävyyden kriteerejä vuonna 2023, mutta tavarahankinnoissa niitä ei ole huomioitu.
Sosiaalisen kestävyyden hankintakriteereitä on käytetty Varhan palveluhankinnoissa ja rakennusurakoissa, mutta vain kerran tavarahankinnoissa.
Hankintastrategia laaditaan vuonna 2024.
Kestävän kehityksen ohjelman tavoitteita edistetään laajasti myös yhteistyön ja verkostoitumisen avulla
Vuosi 2023
Olimme Varhana mukana ainoana hyvinvointialueena kansallisessa Eko-Sote-hankkeessa, jossa määriteltiin soten hiilijalanjälki sekä seurantamittarit.
Terveyskampus Turun toiminnassa, Varhan kestävän kehityksen johtava asiantuntija koordinoi kestävä kehitys -alatyöryhmää. Työryhmä on kokoontunut kaksi kertaa vuoden aikana.
Lisäksi olimme mukana Suomen sairaalatekniikan yhdistyksen ympäristöjaoston toiminnassa.
Yhteistyötä tehtiin myös alueen korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten kanssa mm. hankeyhteistöiden ja opiskelijatöiden ohjauksen osalta sekä muiden hyvinvointialueiden ympäristö- ja kestävän kehityksen vastuuhenkilöiden kanssa.
Kansainvälisissä hankkeissa olimme mukana mm. kehittämässä antimikrobiresistenssin hallinnan koulutusta.
Kestävän kehityksen raportti 2023
Pääset tutustumaan Varhan koko kestävän kehityksen vuoden 2023 raporttiin alla olevasta linkistä.