Lapsen elatuksesta sopiminen

Lapsen vuoroasuminen ei automaattisesti tarkoita, että elatusapua ei maksettaisi, ja elatusapu on mahdollista vahvistaa kummalle tahansa vuoroasuvan lapsen vanhemmista. Vanhempien neuvotellessa vuoroasuvan lapsen mahdollisesta elatusavusta huomioon tulee ottaa, miten lapsen muut kuin päivittäiskulut (esim. ruoka, asuminen) jakautuvat vanhempien kesken sekä vanhempien elatuskykyjen suhde. Mikäli vanhempien elatuskyvyssä on eroa, vanhemmat voivat sopia, että suuremman elatuskyvyn omaava vanhempi maksaa elatusapu, vaikka molemmat vanhemmat vastaisivat lapsen jokapäiväisestä elatuksesta yhtä laajasti. Vuoroasumistilanteessa elatusvelvollisuus voidaan siis vahvistaa kummalle tahansa vanhemmista riippumatta lapsen virallisesta asuinpaikasta.

Vanhempi ei siis vapaudu suorittamasta elatusapua pelkästään sillä perusteella, että lapsi asuu yhtä paljon kummankin vanhemman luona. Vaikka lapsen välttämättömät päivittäiset elinkustannukset (ruoka, hygienia) tulisivatkin vuoroasumistilanteessa jaetuksi vanhempien kesken tasan, tulee vanhempien tämän lisäksi sopia myös muiden lapsen elatuksesta aiheutuvien kustannusten (esim. päivähoito-, harrastus- ja vaatekustannukset) jaosta.

Vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuneista kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta, jos sen harkitaan olevan kohtuullista. Tällöin otetaan erityisesti huomioon koulutuksen kesto, siitä aiheutuvien kustannusten määrä sekä lapsen mahdollisuudet koulutuksen päätyttyä itse vastata koulutuksestaan aiheutuvista kustannuksista. Koulutusavustuksen määrään ei voida soveltaa suoraan elatusapua koskevia säännöksiä, vaikka koulutuskustannuksiin luetaankin varsinaisten opintomenojen lisäksi myös koulutuksen aikaiset elinkustannukset. Esimerkiksi harrastuksista aiheutuvat kustannukset eivät sen sijaan pääsääntöisesti kuulu koulutusavustuksella katettavaksi. Jos koulutusavustus vahvistetaan ennen kuin lapsi täyttää 18 vuotta, lapsen edustajana toimii lapsen lähivanhempi. Täysi-ikäinen lapsi vaatii koulutusavustusta itse ja voi kohdistaa vaateensa kumpaankin vanhempaansa.

Lapsi on oikeutettu Kelan elatustukeen, mikäli elatusvelvollinen on laiminlyönyt elatusavun maksamisen, elatusapu on vahvistettu täysimääräistä elatustukea pienemmäksi elatusvelvollisen puutteellisen elatuskyvyn vuoksi tai jos avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyttä ei ole vahvistettu. Erotilanteessa elatustuen myöntämisen edellytyksenä on vahvistettu elatussopimus tai tuomioistuimen päätös elatusavusta.

Täysimääräinen elatustuen määrä on 1.1.2025 alkaen 198,13 euroa kuukaudessa lasta kohden.

Vanhemmilla on alaikäisen lapsen elatusvelvollisuus, vaikka lapsi olisi sijoitettu kodin ulkopuolelle. Elatusavun määrästä 40 prosenttia varataan lapsen itsenäistymisvaroihin, joita käytetään itsenäisen elämän tukemiseen sijoituksen päätyttyä. Lapselle määrätään edunvalvojan sijainen, joka allekirjoittaa elatussopimuksen lapsen edustajana. Mikäli sopimukseen ei päästä, vanhempaa vastaan voidaan nostaa elatusapukanne.

Elatusapu tarkistetaan vuosittain indeksillä. Indeksikorotus on lakisääteinen korotus, joka elatusvelvollisen vanhemman tulee lähtökohtaisesti itse huomioida elatusapua maksaessaan. Korotusmerkinnät tehdään alkuperäiseen elatussopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen.

Korotusmerkintöjä voi käydä noutamassa Perheoikeudellisten palvelujen Turun toimipisteestä osoitteesta Kunnallissairaalantie 20 rak. 5, 1. kerros seuraavina ajankohtina:

• ma 13.1.2025 klo 14.30–16
• ti 14.1.2025 klo 14.00–16
• ti 21.1.2025 klo 14.30–16
• ke 22.1.2025 klo 13–14.30

Mukaan tulee ottaa elatussopimus tai tuomioistuomen antama päätös.

Kaikkia vahvistettuja elatusapuja ja elatustukia korotetaan 1,08 prosenttia 1.1.2025 lukien.