Hyppää pääsisältöön

Varsinais-Suomen hyvinvointialue

Varsinais-Suomen hyvinvointialue on asukasmäärältään kolmanneksi suurin ja henkilöstömäärältään toiseksi suurin hyvinvointialue Suomessa.

Varsinais-Suomen hyvinvointialue pähkinänkuoressa

  • Väestö vuonna 2023 yhteensä noin 490 500 asukasta.
  • Työntekijöitä hyvinvointialueelle tulee yhteensä lähes 24 000.
  • Hyvinvointialueemme erityispiirteitä ovat kaksikielisyys, yliopistollisuus ja runsaus. Kuntarakenne on moninainen, ja alueellamme on 27 kuntaa, mikä osaltaan tekee palvelujärjestelmästä sirpaleisen. 
  • Teemme uudistusta yhteistyössä kaikkien Varsinais-Suomen toimijoiden kanssa.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen muodostavat

  • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri
  • Erityishuollon palvelut eli KTO (Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus) ja Kårkulla (Kårkullan kuntayhtymä)
  • Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Vasso
  • Varsinais-Suomen pelastuslaitos
  • Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymä
  • 27 kunnan sotepalvelut (kunnat aakkosjärjestyksessä)
    • Aura
    • Kaarina
    • Kemiönsaari
    • Koski Tl
    • Kustavi
    • Laitila
    • Lieto
    • Loimaa
    • Marttila
    • Masku
    • Mynämäki
    • Naantali
    • Nousiainen
    • Oripää
    • Paimio
    • Parainen
    • Pyhäranta
    • Pöytyä
    • Raisio
    • Rusko
    • Salo
    • Sauvo
    • Somero
    • Taivassalo
    • Turku
    • Uusikaupunki
    • Vehmaa

Kaksikielisten hyvinvointialueiden palvelujen koordinointi

Yhdenvertaisuus koskee myös kieltä: palvelua tulee saada suomeksi tai ruotsiksi. Maakuntamme on vahvasti kaksikielinen: 5,7 prosenttia väestöstä ruotsinkielisiä.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueella on ruotsinkielisten palveluiden koordinointivastuu.

  • Tässä huomioitava mm. organisaation ja hallinnon rakenne, hallintosääntö, kieliohjelma, strategia, Kansallisen kielilautakunnan tehtävät, talous ja budjetointi, johtaminen ja osaaminen, käänteinen pätevyysvaatimus, palveluiden järjestäminen.
  • Alustavan tiedon mukaan ministeriön rahoitusta luvassa koordinointiin.
  • Keskustelut aloitettu Kuntaliiton ja Suomenruotsalaisten kansankäräjien välityksellä.

Kaksikielisiä hyvinvointialueita Varsinais-Suomen lisäksi ovat:

  • Itä-Uusimaa
  • Länsi-Uusimaa
  • Keski-Pohjanmaa
  • Kymenlaakso
  • Pohjanmaa
  • Vantaa-Kerava + Helsinki

Kansalliskielilautakunnan tehtävänä on selvittää ja arvioida ruotsinkielisten palveluiden saatavuutta ja laatua ja huolehtia muista hyvinvointialuelaissa määrätyistä tehtävistä.

Tvåspråkighet är en möjlighet - Kaksikielisyys on mahdollisuus

Tammikuusta 2023 lähtien hyvinvointialueet vastaavat esimerkiksi seuraavista julkisista palveluista

  • Perusterveydenhuolto, esim. terveysasemien vastaanottotoiminta ja niiden vuodeosastot
  • Erikoissairaanhoito, esim. Turun yliopistollisen keskussairaalan eri sairaalat
  • Ensihoito, kuten ambulanssit
  • Palo- ja pelastustoiminta
  • Suun terveydenhuolto
  • Mielenterveys- ja päihdepalvelut
  • Äitiys- ja lastenneuvolat
  • Aikuissosiaalityö
  • Lastensuojelu, esim. Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymä
  • Vammaispalvelut
  • Ikääntyneiden asumispalvelut
  • Kotihoito
  • Kuntoutus.