Toimintakykypoliklinikan opas potilaalle
Tältä sivulta löydät tietoa pitkittyneistä kehon oireista, Toimintakykypoliklinikan palveluista sekä sen moniammatillisesta tiimistä.
Tutustu potilasohjeeseen: Kun kroppa sanoo seis -potilasohje (pdf 710,37 KB)
Tietoa koronan pitkittyneistä oireista, niistä toipumisesta ja kuntoutumisesta: Koronasta kuntoon – Löydä oma polkusi (hyvakysymys.fi)
Mielenterveystalon Pitkäaikaisten kehon oireiden omahoito-ohjelma: Tervetuloa pitkäaikaisten kehon oireiden omahoito-ohjelmaan! | Mielenterveystalo.fi
Tietoa toiminnallisista neurologisista häiriöistä: neurosymptoms.org - Toiminnallinen neurologinen häiriö
Pitkittyneillä kehon oireilla viitataan toiminnallisiin häiriöihin, mukaan lukien pitkittyneet väsymys- ja uupumusoireet. Kyseessä on hermoston säätelyn häiriö, joka voi aiheuttaa
- fyysisiä oireita, esimerkiksi kipu tai huimaus
- elimistön normaalin toiminnan häiriintymistä, esimerkiksi ärtyvä suoli
- häiriöitä liikkeeseen tai tuntoaistiin liittyviin prosesseihin, esimerkiksi toiminnalliset neurologiset oireet tai
- yleisvointiin, esimerkiksi uupumus.
Toiminnalliset oireet ovat väestössä yleisiä, ja niitä on joskus meillä kaikilla stressaavissa tilanteissa tai kuormittavassa elämäntilanteessa (esimerkiksi ”stressivatsa”.) Toiminnallinen häiriö kehittyy, kun nämä oireet pitkittyvät ja alkavat haitata elämää ja toimintakykyä. Oireet ovat todellisia ja niiden kehittyminen pohjautuu aivojen oppimis- ja uhantunnistusmekanismeihin. Kyseessä ei siis ole luulosairaus tai potilaan itselleen aiheuttamat oireet.
Pitkittyneissä kehon oireissa on todettu samanlaisia keskushermoston herkistymiseen ja pitkäaikaiseen hälytystilaan liittyviä mekanismeja kuin kroonisessa kivussa. Pitkittyneiden kehon oireiden taustalla on altistavia tekijöitä, kuten perinnölliset tekijät ja kuormittavat elämänkokemukset. Oireilun laukaisevana tekijänä voi toimia esimerkiksi tulehdus, vamma tai stressaava elämäntilanne. Pitkittynyttä oireilua ylläpitäviä tekijöitä voivat olla esimerkiksi oireet itsessään, niiden laukaisema huoli ja toivottomuus, muut fyysiset ja psyykkiset sairaudet, masennus- ja ahdistusoireet ja toimintakyvyn laskusta seuranneet ongelmat työssä ja toimeentulossa.
Näihin tekijöihin pyrimme vaikuttamaan poliklinikan tarjoamalla kuntoutuksella. Kuntoutuksen keinoja ovat muun muassa hermoston epätarkoituksenmukaisen hälytystilan rauhoittaminen ohjatuilla harjoitteilla, oireiden uhkamerkityksen vähentäminen ja haitallisen välttämiskäyttäytymisen purku, liitännäissairauksien hyvä hoito, ylläpitäviin tekijöihin vaikuttaminen ja esteiden raivaaminen kuntoutumisen tieltä. Kuntoutus perustuu kognitiivisen käyttäytymisterapian keinoihin ja oireiden biopsykososiaaliseen selitysmalliin.
Kuntoutumisen kannalta tärkeää on potilaan oma motivaatio ja valmius hyväksyä oirekuvan toiminnallinen luonne. Oireiden taustalla olevia syitä ei useinkaan voi poistaa eikä oireista pääse eroon myöskään niitä laukaisevia tekijöitä välttelemällä. Oireista toipuminen paraneminen tai ainakin oireiden vähentäminen vaatii usein huomion suuntaamisen kuntoutumiseen oireiden syyn etsimisen sijaan.
Pitkittyneiden kehon oireiden hoitoa ja kuntoutusta tutkitaan paljon, ja uutta tietoa tulee jatkuvasti.
Toimintakykypoliklinikalla hoidamme pitkittyneitä kehon oireita ja suunnittelemme potilaalle yksilöllisiä kuntoutusmuotoja yhdessä potilaan kanssa. Teemme jokaisen potilaan tilanteesta perusteellisen kartoituksen, jonka jälkeen laadimme suunnitelman kuntoutuksesta. Kuntoutuksen toteuttaa moniammatillinen tiimi, johon kuuluu kuntoutusohjaaja, toimintaterapeutti, fysioterapeutti ja psykologi. Voit tarvittaessa saada neuvontaa esim. toimeentuloon tai ammatilliseen kuntoutukseen liittyen.
Hoitovastuu ja pääasiallinen vastuu sosiaalivakuutusjärjestelmän edellyttämistä lausunnoista, perushoidosta ja hoidon jatkuvuudesta säilyy perustason hoitavalla lääkärillä, mutta tarvittaessa teemme lausunnot esim. Kelan vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen tai muulle tarpeelliseksi katsotulle taholle. Hoitojakson jälkeen teemme yhdessä kanssasi jatkosuunnitelman ja otamme yhteyttä tarvittaviin tahoihin suunnitelman toteuttamiseksi.
Tiimiin kuuluvat yleislääketieteen erikoislääkäri, fysiatri, projektikoordinaattori, toimintaterapeutti, fysioterapeutti, psykologi, kuntoutusohjaaja ja osastonsihteeri.