Hyppää pääsisältöön

Uutinen Julkaistu 14.12.2023 15.37

Aivot puhdistuvat unen aikana – hyvä uni on tärkeää terveydelle

Avainsanat:

Nukkuessamme aivot lataavat energiavarastojaan, siksi ihminen nukkuu jopa yhden kolmasosan elämästään. Laadukkaalla unella on valtava merkitys terveyteen, se vaikuttaa muun muassa mielenterveyteen, vastustuskykyyn ja painonhallintaan. Ongelmat unessa voivat myös kieliä sairaudesta. Onneksi monet niksit parempaan uneen ovat ilmaisia.

Henkilö istuu lukien kirjaa.

Unen merkitys terveydelle on aiheena Tyks tutkii ja hoitaa –lähetyksessä, Katso tallenne Tyks tutkii ja hoitaa Uni ja Terveys.

Älylaitteiden käyttö nukkumaan mennessä voi haitata unen saantia.

– Liikkuvan kuvan katsominen rasittaa aivoja enemmän kuin esimerkiksi lukeminen. Älylaitteiden tarjoama sisältö koukuttaa. Sen parissa kuitenkin viriketasomme nousee. Älylaitteen vieminen eri huoneeseen kuin missä nukkuu, voi auttaa sulkemaan sen houkuttavuus pois mielestä, psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri, LT Juha Markkula sanoo.

Aivot puhdistuvat unen aikana. Valveillaolon aikana sinne kertyvät kuona-aineet poistuvat, kun ihminen nukkuu. Uni on tärkeä myös ihmisen tunne-elämälle, nukkuessa käsittelemme ikäviä asioita. Aamulla jokin mieltä painanut asia voi näyttää hieman paremmalta.

Univaje tarkoittaa, että nukut vähemmän kuin mikä unentarpeesi on. Univajeen seurauksena toimintatarmosi hiipuu, keskittymiskykysi heikkenee, reaktiosi hidastuvat ja ärtyneisyytesi voimistuu.

– Kun univaje toistuu vuorokaudesta toiseen, kertyy univelkaa.  Arkielämä kiireineen usein estää ihmisen omaa unirytmiä. Ihmisellä on esimerkiksi illalla uni-ikkuna, otollinen aika mennä nukkumaan. Itsensä rauhoittaminen ennen nukkumaan menoa edistää unen saantia, Juha Markkula sanoo.

Unettomuuteen hoitoa

Unettomuus on yleisin unihäiriö. Yhdestä unettomasta yöstä ei vielä tarvitse huolestua, ylivireys voi olla jopa eduksi esimerkiksi tentissä tai työhaastattelussa. 

– Jos unettomuus kuitenkin jatkuu, eivätkä kotikonstit riitä, apua voi ja kannattaa hakea. Varsinais-Suomen hyvinvointialueella, perusterveydenhuollossa, työskentelee koulutettuja unihoitajia, erikoislääkäri Juha Markkula toteaa.

Unettomuushäiriö voi ilmetä nukahtamisvaikeutena, vaikeutena pysyä unessa, unen virkistävyyden heikentymisenä tai näiden oireiden erilaisina yhdistelminä. Unettomuus myös tuottaa huolta ja vaikuttaa arkielämän toimintoihin.
Unettomuus voi olla merkki muista sairauksista.

– Nykyisin ajatellaan, että unettomuushäiriö on itsenäinen sairaus. Kuitenkin unihäiriöt liittyvät moniin kansansairauksiimme, esimerkiksi masennukseen, diabetekseen sekä sydän- ja verisuonisairauksiin. Tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi melkein kaikilla masentuneilla on myös unettomuutta, Juha Markkula kertoo.

Unettomuuden hoito ehkäisee muita sairauksia. Ensisijaisesti lääkkeetön hoito, mutta tarvittaessa myös lääkehoito.

Uniapnea tutkitaan Tyksissä

Unihäiriöiden hoito on moniammatillista. Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyksin) uni- ja hengityskeskuksessa tutkitaan potilaat, jotka ovat saaneet lähetteen esimerkiksi uniapneaepäilyn vuoksi.

Uniapnea tarkoittaa unenaikaisia hengityskatkoja, jolloin sisään- ja uloshengitys estyy nukkuessa hetkeksi ylähengitysteiden ahtauden vuoksi.

Ahtauden ja katkojen syinä voivat olla muun muassa lihavuus, limakalvoturvotus ja rakenteelliset ongelmat. Oireita lisää runsas alkoholin tai rauhoittavien lääkkeiden käyttö.

– Tarkempiin tutkimuksiin on syytä hakeutua, jos kuorsaus, yönaikaiset tukehtumisen tunteeseen havahtumiset tai toisen henkilön toistuvasti toteamat hengityskatkokset aiheuttavat oireita. Oireita voivat olla päiväaikainen väsymys tai suoranainen nukahtelu, muistihäiriöt ja mielialavaihtelu, keuhkosairauksien erikoislääkäri, osastonylilääkäri, LT Ulla Anttalainen sanoo.

– Usein lähdetään liikkeelle siitä, että vierellä nukkuja on huomannut kumppanillaan voimakkaan kuorsauksen. Toisinaan selvitettävänä on verenpainetauti, jota ei saada hallintaan, ja syyksi paljastuu uniapnea, Anttalainen kertoo.

Kun unenaikainen hengitys heikentyy sairauden vuoksi, se näkyy veren happipitoisuuden huononemisena. Ihminen itse huomaa sen väsymyksenä ja tokkuraisena olona. Uni ei virkistä.

Tyksin potilaista 20 000 käyttää omatoimisesti cpap-laitetta kotonaan. 

– Potilas seuraa itse itseään, omaan kännykkään tulevat tulokset, miten nukuttu yö on mennyt. Sovellus myös kysyy, miten yö on mennyt, vastaukset näkyvät meillä, Ulla Anttalainen kertoo.

Tyks kouluttaa ja koordinoi

Tyksin uni- ja hengityskeskus on jo pitkään ollut edelläkävijä unisairauksien hoidossa. Tyks koordinoi ja kehittää hengitysvajauksen sekä uni- ja vireystilahäiriöiden hoitoa valtakunnallisesti. 

Tyksin uni- ja hengityskeskus kouluttaa unihoitajia perusterveydenhuoltoon. Suunnitteilla on esimerkiksi unikouluja unihäiriöistä kärsiville.