Gerontologinen sosiaalityö tukee 65 vuotta täyttäneitä arjessa selviytymisessä
Avainsanat:Varhan Gerontologisessa sosiaalityössä tuetaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevia 65 vuotta täyttäneitä, joilla on haasteita selviytyä arjestaan. Yksikkö on toiminut reilun kahden vuoden ajan ja työntekijät kiittelevät erityisesti yhteishenkeä. Tiistaina 18.3. vietetään kansainvälistä sosiaalityön päivää. Päivän teemana on sukupolvien välisen solidaarisuuden vahvistaminen kestävän hyvinvoinnin puolesta.
Vasemmalta Katri Mattila ja Krista Pohjola tekevät työparina töitä Gerontologisessa sosiaalityössä. Esimerkiksi ensimmäiselle asiakaskäynnille mennään aina työparina ja usein sinne suunnataan autolla.
Motivointia muutokseen
Sosiaaliohjaaja Krista Pohjola ja sosiaalityöntekijä Katri Mattila työskentelevät työparina yhteisten asiakkaiden kanssa Turun gerontologisessa sosiaalityössä. Työn tärkeä tavoite on motivoida asiakasta muutokseen elämässään ja auttaa elämänhallinnan palauttamisessa.
Gerontologisen sosiaalityön yksikössä käsitellään 65 vuotta täyttäneistä tehtyjä sosiaalihuollon tuen tarpeen ilmoituksia ja yhteydenottoja eli huoli-ilmoituksia koko Varsinais-Suomen alueella. Alle 65-vuotiaiden ilmoitukset ohjautuvat Varhan organisaatiossa Asiakasohjaus Soihtuun. Kiireellisissä tilanteissa otetaan aina yhteyttä sosiaali- ja kriisipäivystykseen.
Gerontologisen sosiaalityön sosiaalityöntekijä vastaa tilanteista, joissa asiakkaalla on erityisen tuen tarve. Sosiaaliohjaaja käsittelee huoli-ilmoituksia jokaisena arkipäivänä, kontaktoi asiakkaan, arvioi palvelutarvetta ja antaa sosiaaliohjausta. Palvelutarve arvioidaan ja käydään asiakkaan koko palveluprosessi läpi. Ensimmäinen käynti asiakkaan luo tehdään aina työparina.
– Asuntoon liittyvissä asioissa sosiaaliohjaaja avustaa asiakasta mm. uuden asunnon etsimisessä, muuton tai siivouksen järjestämisessä. Sosiaaliohjaajan työ on sellaisten asiakkaiden kanssa rinnalla kulkemista, joilla ei välttämättä ole muita läheisiä apuna. Työssä jalkaudutaan asiakkaan mukaan sinne missä asiakas apua tarvitsee esim. mukaan lääkäriin tai avustamaan henkilökortin hankinnassa tai Kelan tukien hakemisessa, Krista kertoo.
Millaisissa tilanteissa huoli-ilmoituksia tehdään ja niitä pitää tehdä?
Väestö ikääntyy ja ikääntyneistä tehdään huoli-ilmoituksia yhä enemmän. Esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaisilla on ilmoitusvelvollisuus. Myös yksityishenkilöt voivat tehdä ilmoituksen, samoin ikääntynyt voi itse ottaa yhteyttä.
Krista ja Katri kertovat, että sellaisia ongelmatilanteita, jolloin ilmoitus tulisi tehdä, on hyvin monenlaisia. Ikääntymiseen liittyvät rajoitteet kuten muistisairaus vaikeuttaa arkea, asiakkaalla voi olla liian vähäiset palvelut tarpeeseen nähden, asiakas voi eristäytyä mielenterveyssyistä kotiinsa tai hän ei suostu ottamaan apua vastaan. Myös huono taloudellinen tilanne, asunnottomuuden uhka tai digisyrjäytyminen vaikeuttavat elämässä selviytymistä.
– Asiakkaiden taustalla voi olla traagisiakin asioita kuten lähisuhdeväkivaltaa tai taloudellista hyväksikäyttöä. Haasteet voivat olla myös monimutkaisia ja niin vaikeita, että niiden selvittely vie paljon aikaa, Katri kuvaa.
Tiivistä yhteistyötä tehdään sosiaalipäivystyksen, ikääntyneiden asiakasohjauksen ja muidenkin ikääntyneiden palvelujen kanssa. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat myös terveydenhuolto, ensihoito ja pelastuslaitoksen palotarkastajat sekä erikoissairaanhoidon sosiaalityöntekijät. Asiakkaita voi tulla myös kolmannen sektorin esim. diakoniatyön kautta. Yhteistyötä tehdään myös Digi- ja väestötietoviraston sekä esimerkiksi ulosoton kanssa.
Työkaverit ja erilaiset asiakkaat työn suolana
Työnsä parhaiksi puoliksi he nostavat työkaverit ja erilaiset asiakkaat. Omaa kalenteriaan voi suunnitella myös melko vapaasti. Tunne työn arvostuksesta syntyy palautteesta ja uuden, noin kaksi vuotta ja kolme kuukautta toimineen, yksikön työntekijöiden keskinäisestä luottamuksesta.
Meillä on hyvä yhteishenki ja meillä voi myös avoimesti puhua – usein esiin nousee jaksamiseen liittyviä aiheita. Omaisilta ja asiakkailta voi myös tulla palautetta, Katri kuvaa.
Haasteita puolestaan ovat akuutin työn sovittaminen pitkäjänteiseen suunnitelmalliseen työhön.
Yksi toive Kristalla ja Katrilla on meille kaikille, sosiaalityön päivän teeman mukaisesti.
– Voimme aina kysyä kanssaihmisiltämme, että mitä kuuluu. Tai jos naapurissasi asuu ikäihminen, joka vaikuttaa yksinäiseltä, voisitko vaikka tarjota apua jossakin arkisessa asiassa.
Gerontologinen sosiaalityö
Varhan gerontologinen sosiaalityö toimii yhdestä yksiköstä keskitetysti ja jakautuu läntiseen, keskiseen, itäiseen ja Turun alueeseen sekä yhdeksään eri toimipisteeseen.
Yksikössä työskentelee sosiaalityöntekijöitä ja -ohjaajia.
- Sosiaalityöntekijät ovat ylemmän korkeakoulutuksen suorittaneita esimerkiksi valtiotieteiden maistereita tai yhteiskuntatieteiden maistereita.
- Sosiaaliohjaajat ovat koulutukseltaan sosionomeja, geronomeja tai kuntoutuksen ohjaajia.
Yksikköä johtaa gerontologisen sosiaalityön päällikkö Pinja Aaltonen ja työntekijöiden lähiesihenkilönä toimii johtava sosiaalityöntekijä Henna Pollari.
Yli 65-vuotiaita koskevat huoli-ilmoitukset ovat olleet nousussa viime vuosien aikana. Vuonna 2024 huoli-ilmoituksia tehtiin yli 65-vuotiaista yhteensä 7876 koko Varhan alueelta.
Kansainvälinen sosiaalityön päivä 18.3.
Vuoden 2025 kansainvälisen sosiaalityön päivän 18.3. teemana on sukupolvien välisen solidaarisuuden vahvistaminen kestävän hyvinvoinnin puolesta. Teeman tavoitteena on korostaa sukupolvien välisen huolenpidon ja kunnioituksen merkitystä vahvojen yhteiskuntien rakentamisessa, ympäristön säilyttämisessä ja viisauden jakamisessa paremman tulevaisuuden saavuttamiseksi.