Hoitotieteellinen tutkimus varmistaa laadukkaan hoitotyön Länsi-Suomen yhteistyöalueella
Avainsanat:Hoitotieteellinen tutkimus tuottaa tietoa, joka edistää laadukasta, näyttöön perustuvaa hoitotyötä. Selvitys Tyksin erityisvastuualueella tehdystä hoitotyön tutkimuksesta osoittaa sen painottuneen hoitohenkilöstöön ja potilaisiin.
– Nyt kun toiminta-alueena on Länsi-Suomen yhteistyöalue, tutkimusta on tarpeen kohdistaa aiempaa enemmän palvelurakenteeseen, erityisesti perusterveydenhuoltoon, Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varhan) arviointiylihoitaja Asta Heikkilä sanoo.
Varha on yliopistosairaalatasoisen erikoissairaanhoidon tuottajana alueellinen järjestämis- ja koordinointivastuu, johon kuuluu myös tutkimus- ja kehittämistoiminta. Tutkimuskenttänä on Länsi-Suomen yhteistyöalue. johon kuuluvat Pohjanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueet.
Aikaisemmin hoitotyön tutkimusta tehtiin Turun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueella (Tyks erva). Hoitotieteellistä tutkimusta ohjaa Tyks erva Hoitotieteellinen tutkimusohjelma 2020–2025.
Juuri valmistuneessa selvityksessä arvioitiin Tyks erva:n hoitotieteellisen tutkimuksen tilaa kartoittamalla ja analysoimalla Tyks erva:lla tehtyä hoitotieteellisestä tutkimusta, hoitotyön kehittämis- ja innovaatiohankkeita, julkaisuja ja tutkimuksen voimavaroja vuosilta 2020–2022.
Selvityksen tulosten mukaan suurin osa hoitotieteellisestä tutkimuksesta ja hoitotyöhön kohdentuneista kehittämis- ja innovaatiohankkeista toteutui hoitotieteen ja terveysalan opiskelijoiden opinnäytetöinä eli väitöstutkimuksina, pro gradu -tutkielmina ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen opinnäytetöinä.
Erikoissairaanhoidossa ja sen kanssa yhteistyössä tehtävä tutkimus korostui.
Hoitohenkilökunnan ja potilaiden voimavarat kiinnostuksen kohteina
Hoitotieteellisen tutkimusohjelman painopistealueiden mukaisesti tarkasteltuna eniten tutkimusta kohdistui hoitohenkilöstön voimavaroihin, seuraavaksi potilaslähtöisiin palveluihin ja potilaan voimavaroihin ja vähiten palvelujärjestelmään.
– Julkaisut olivat suurelta osin tieteellisiä vertaisarvioituja julkaisuja, jotka oli julkaistu kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä. Yleisin tutkimuksen rahoittaja oli Valtion tutkimusrahoitus, ja osa tutkimuksista sekä kehittämis- ja innovaatiohankkeista toteutettiin ilman ulkopuolista rahoitusta. Tutkijoilla oli saatavilla tukea erityisesti tutkimuslupien hakemiseen, selvitystyötä koordinoinut Asta Heikkilä kertoo.
Palveluiden tutkimus tarpeen jatkossa
Palvelujärjestelmään liittyvää tutkimusta on perusteltua vahvistaa.
– Jatkossa hoitotieteellistä tutkimusta on tarpeen kohdentaa aikaisempaa enemmän perusterveydenhuoltoon. Lisäksi tarvitaan tukea ulkopuolisen rahoituksen hakemiseen ja sen hallinnointiin sekä ohjausta ja neuvontaa tutkimuksen tekemiseen ja tutkimustulosten implementointiin, Heikkilä sanoo.
Tulevaisuudessa tavoitteena on laajat, eri organisaatioita yhdistävät tutkimuskokonaisuudet näyttöön perustuvan hoitotyön ja yhtenäisten käytäntöjen kehittämiseksi Länsi-Suomen yhteistyöalueella.
Varha, yliopistot ja ammattikorkeakoulut yhteistyössä
Selvitys oli jatkoa kahdelle aikaisemmalle selvitykselle ja osa Tyks erva:n hoitotieteellisen tutkimusohjelman tuloksellisuuden ja tavoitteiden arviointia.
– Selvityksen voidaan katsoa edustavan Tyks erva:n kokonaisuutta varsin kattavasti, kooten yhteen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen näkemyksiä. Nämä tahot jatkavat tulevaisuudessakin yhteistyötään hoitotieteellisen tutkimuksen tekemisessä ja käytössä Länsi-Suomen yhteistyöalueella, toteaa selvitystyössä mukana ollut hoitotieteen professori (emerita) Helena Leino-Kilpi Turun yliopiston hoitotieteen laitokselta.
Selvitys toteutui ajalla toukokuu 2022–helmikuu 2024. Varha koordinoi selvityksen toteutusta. Selvityksen tavoitteena oli tuottaa arviointitietoa hoitotieteellisen tutkimuksen ja sitä koskevan ohjelman kehittämiseen Länsi-Suomen yhteistyöalueella.
Selvitysraportti löytyy Varhan verkkosivulta tästä linkistä.