Katso Tyks tutkii ja hoitaa -tallenne aivovammoista

Aivovamman yleisin syy on kaatuminen, joka voi tapahtua kenelle tahansa. Vaikka suurin osa päävammoista on lieviä, päähän osunut isku voi muuttaa arjen hetkessä. Tästä puhutaan Tyks tutkii ja hoitaa -tallenteessa.
Katso tallenne tästä. 
Turkulaisen Ari Lempisen elämä muuttui viime kesäkuun aamuna, kun hän oli lähdössä pyörällä töihin – kypärä päässä. 
– Kaaduin pyörällä, menetin tajuntani, seuraava muistikuvani on Tyksistä, jossa olin potilaana, hän kertoo. Vasen puoli hänen kehostaan ei toiminut ja ajattelu oli sumuista.  Jalkeille nouseminen oli vaikeaa, koska hän tunsi voimakasta huimausta.  
– Ymmärsin, että keskustietokoneeseeni oli tullut vika, tutkimuksissa todettiin keskivaikea aivovamma, hän kertoo.

Ennuste aina yksiöllinen

Päähän osuneesta iskusta aiheutunut vamma arvioidaan nykyisin lieväksi, keskivaikeaksi tai vaikeaksi aivovammaksi. Vammautuneen henkilön ennuste on kuitenkin aina hyvin yksilöllinen.
– Vamman sattuessa on tärkeää hakeutua hoitoon, jos itse tai toinen ihminen tunnistaa aivo-oireita. Tajunnan menetys, muistiaukko, huimaus ja pahoinvointi ovat tyypillisiä oireita, joiden vuoksi on tarpeen hakeutua terveydenhoitoon. Kallon sisällä voi olla verenvuoto, mikä aiheuttaa painetta aivoihin, osastonylilääkäri, apulaisprofessori Jussi Posti sanoo.
Lääkäri arvioi vamman vaikeusasteen. Aivotärähdyksen jälkioireet korjaantuvat yleensä viimeistään muutamissa päivissä. Lievien aivovammojen toipumisennuste on myös hyvä ja oireet ohittuvat useimmiten muutamissa päivissä tai viikoissa.
Heti vamman jälkeen on kuitenkin joskus vaikeaa arvioida, onko kyseessä aivotärähdys vai vakavampi aivovamma. Tällöin lääkäri saattaa ottaa potilaan yön yli seurantaan sairaalaan tai pyytää aivojen kuvantamistutkimuksen vakavampien vammojen poissulkemiseksi.

Kuntoutus pienin askelin

Fysioterapeutti Kati Peltomäki kohtaa työssään Tyks Kaskenlinnan sairaalassa aivovammasta toipuvia.
– Äkillisen vamman tuoma kriisi voi jatkua pitkään, aivovamma voi tuoda yllättäviä haasteita elämään. Voimavarat voivat olla vähissä ja kuntoutus kovaa työtä, hän kuvaa. 
Palaaminen mielekkääseen arkeen onnistuu, kun lepoa ja mielekästä tekemistä on sopivassa suhteessa.  Mielellään mukavaa tekemistä yhdessä toisten kanssa.
– Myös ravitsevan ruoan syöminen ja riittävä nesteen juominen saattavat unohtua vamman jälkeen, mutta ovat tärkeitä toipumisessa, Peltomäki muistuttaa.
Aivot tarvitsevat vammasta palautumista ja uudelleen oppimista. Fysioterapiassa harjoitellaan esimerkiksi tasapainoa, joka ihmisen pitää löytää uudelle vamman jälkeen.
– Teemme testejä ja harjoituksia, mitkä keinot potilasta auttavat. Tutkimuksen perusteella teemme suosituksen jatkokuntoutuksesta, jota suosittelemme ainakin vuoden ajalle vamman jälkeen, Kati sanoo.
Aivot toipuvat vamman jälkeen, mutta kuin pitkään, Jussi Posti? 
– Ainakin kaksi vuotta, ellei pidempään. Olen nähnyt potilaillani kuntoutumisen jatkuvan pitkään, mutta se yksilöllistä ja vaikea ennustaa. Lähtökohtaisesti, mitä nuorempi ihminen, sitä pidempään toipuminen jatkuu.

Voiko aivovamma edistää muistisairautta?

Tyks tutkii ja hoitaa –lähetykseen tuli kysymyksiä katsojilta.
Voiko aivovamma olla ikääntyneellä tekijänä muistisairauden puhkeamisessa?
Kyllä se voi olla. Tiedetään, että joillakin potilailla tällainen lievää vaikeampi vamma voi saada aikaan muistisairautta muistuttavan muistitoimintojen heikkenemisen, mikä hiljalleen etenee.
Onko elämässä saadulla, usealla aivotärähdyksellä, merkitystä. Toipuvatko aivot näistä?
– Tutkimustiedon valossa tiedetään, että lievätkin, toistuvat aivovammat kuormittavat aivoja eli riski on olemassa, että ne vaikuttavat aivojen toimintaan.
Miten urheilussa voitaisiin estää aivotärähdyksiä paremmin, esimerkiksi jalkapallossa tai jääkiekossa. Pitäisikö urheilijan siirtyä syrjään pelissä sattuneen pääkontaktin jälkeen?
Urheilu on hieno harrastus, mutta päähän osuneen kolhun jälkeen, jos tuntee mitä tahansa oireita, pitäisi hakeutua pelistä sivuun ja jos oireet eivät mene ohi, hakeutua lääkärin arvioon, Jussi Posti vastasi.

Vamman vaikeusasteen arviointi tarkentuu

Jussi Posti on mukana kansainvälisessä tutkijaryhmässä, jonka tavoitteena on saada verikokeen avulla nopeasti tietoa vamman laadusta.
– Tulevaisuudessa verikokeen avulla voidaan esimerkiksi jo ambulanssissa arvioida vamman vaikeusastetta. Veren merkkiaineisiin perustuva tulos auttaa arvioimaan, milloin kuvantaminen on tarpeen. Kuvantamisen tarve vähenee, mikä säästää potilasta säteilyltä ja myös kustannuksia, Posti kuvaa.
Katsojalta tuli kysymys: Ovatko kuvantamistutkimukset kehittyneet aivovammojen diagnosoinnissa?
– Tietokonetomografialla kuvataan potilasta, kun epäillään, että aivoissa on sisäistä verenvuotoa. Käytännössä kaikille vaikean tai keskivaikean aivovamman saaneille tehdään magneettikuvaus, mikä on tarkempi ikkuna keskushermostoon. Myös osalle lievän aivovamman saaneista tehdään magneettikuvaus, jos esimerkiksi toipuminen ei etenekään odotetusti, Posti vastasi. 
Tärkeimpänä uusista tekniikoista hän mainitsi diffuusisensorikuvauksen, joka on magneettikuvauksen sovellus, joka ei kuitenkaan yksilötasolla anna riittävän tarkasti tietoa ennusteesta. Ryhmätasolla tuloksien vertailussa voidaan erottaa ryhmä potilaita, jotka toipuvat huonommin kuin muut. Tutkimusmenetelmänä sovellus on lupaava.

Aivovammojen estämiseen on keinoja

Kaikkein tärkeintä on aivovammojen ehkäisy. 
– Ikäihmiset ovat tärkeä ryhmä ottaa huomioon, koska kotona sattuvat kaatumiset ovat kasvava aivovammojen aiheuttaja. Esimerkiksi verenpainelääkkeen oikea annos on tärkeä. Liian suuri annos aiheuttaa huimausta ja kaatumisia, Jussi Posti sanoo. 
Nuorilla taas pään vammojen riskiä lisää päihtyneenä liikkuminen, esimerkiksi pyörällä tai sähköpotkulaudalla.
– Pyöräilykypärien käytön lisääminen on ehdottoman tärkeää, näen työssäni neurokirurgina paljon päävammoja, joita kypärä olisi voinut estää., hän toteaa.
Kati Peltomäki nosti esiin keskittymisen, esimerkiksi pyörällä ajettaessa tai katolla remonttia tehtäessä.
– Ei katsota puhelinta samaan aikaan, hän painottaa.

Kitaran soitto sujuu taas

Ari Lempinen siirtyi neurokirurgisen osastohoidon jälkeen Tyks Kaskenlinnan sairaalaan, jossa hän sai uskoa kuntoutumiseen. Hän kertoo huomanneensa, että mieluisat asiat auttavat toipumaan.
– Olen harjoitellut sinnikkäästi kitaran soittoa, bändikaverit ovat kannustaneet ja olemme jo esiintyneet keikallakin. Yhdessä soittaminen oli voimaannuttavaa. Tärkeintä kuntoutumisessa on oma motivaatio, halu parantua, hän sanoo.
Hän on myös jo palannut sairaanhoitajan työhönsä Tyksiin.

Tyks tutkii ja hoitaa -lähetyksen "Suojaa aivosi kolhuilta" toimittivat Nadine Karell ja Suvi Vainio Varsinais-Suomen hyvinvointialueen viestinnästä.

Yliopistollisena hyvinvointialueena tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme. Vastaamme yhteistyöalueemme (Pohjanmaan ja Satakunnan hyvinvointialueet) hoidon kehittämisestä ja yhteistyöstä. Koulutamme ja opetamme vuosittain noin 8 000 eri alan opiskelijaa. Tyksissä on käynnissä vuosittain noin 1 000 tieteellisistä artikkelia ja kymmeniä väitöskirjoja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua.