Hyppää pääsisältöön

Uutinen Julkaistu 1.11.2023 16.18

Lapsen diabeteksessa hyvä hoito vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen

Avainsanat:

Miten diabetes vaikuttaa lapsen ja nuoren elämään? Entä koko perheen arkeen?

Lapsi, jolla sensori käsivarressa ja älypuhelin toisessa kädessä.

Näistä kysymyksistä keskusteltiin Tyks tutkii ja hoitaa -livessä 2.11. Katso tallenne: Tyks tutkii ja hoitaa - lapsi ja diabetes. (Linkki pois sivustolta, avautuu uuteen ikkunaan.) 

Neljä henkilöä istuu pöydän ympärillä.

Kuvassa vasemmalta sairaanhoitaja Johanna Hunttila, abiturientti Mea Virta, erikoislääkäri Ritva Ahomäki ja viestinnän asiantuntija Suvi Vainio.

Abiturientti Mea Virta sairastui diabetekseen 11-vuotiaana. Tauti paljastui yllättäen hänen aloittaessaan kuudetta luokkaa alakoulussa. 
– Päädyin Tyksiin tutkimuksiin, koska viikkoa ennen koulun alkua näköni heikkeni yllättäen. Silmissäni todettiin kaihi ja lisäksi verikokeet osoittivat, että minulla on diabetes. Arvot olivat niin huonot, että jouduin teho-osastolle hoitoon, Mea kertaa tapahtumia kuusi vuotta sitten.

Yllättäen alkanut lapsen diabetes voi aluksi vaatia hoitoa teho-osastolla. 

– Alkutilanteessa lapsen veren sokeriarvo voi todella korkea ja tutkitaan myös ketoarvot, onko hänellä mahdollisesti kehittynyt myrkytystilanne. Jos tällainen tilanne todetaan, lapselle annetaan suonensisäistä hoitoa teho-osastolla, jotta tilanne saadaan korjattua vakaasti, erikoislääkäri Ritva Ahomäki Tyksin lasten ja nuorten diabeteskeskuksesta sanoo.

Mean hoito jatkui lastenosastolla ja hänen silmänsä leikattiin.

Lapsen oireita ei aina tunnisteta

Diabetes voi olla vaikea tunnistaa lapsella. Jos lasta janottaa ja hän pissaa paljon, on tavallista väsyneempi, eikä ruoka maistu, kyse voi olla ykköstyypin eli insuliininpuutosdiabeteksesta.

– Usein vanhemmat tunnistamat nämä oireet jälkeenpäin, kun diabetes on todettu. Jos ykköstyypin tautia epäillään, lapsi on tärkeää saada nopeasti hoitoon. Tilanne, jossa haima lopettaa toimintansa voi johtaa hengenvaaralliseen tilanteeseen, Myös silloin, kun lapsella tai nuorella epäillään kakkostyypin diabetesta, on tärkeää sulkea ykköstyypin tauti pois, Ritva Ahomäki sanoo.

Jälkeenpäin myös Mea Virta on tunnistanut oireita, jotka saattoivat liittyä piilevään diabetekseen.

– Harjoituksissa välillä tunsin itseni oudon väsyneeksi, joukkuevoimistelua harrastanut Mea muistelee.

Diabetes oli Mealle ja hänen vanhemmilleen yllätys, koska lähipiirillä ei tautia ole. Perinnöllistä alttiutta ei hänellä myöskään todettu vastasyntyneenä Tyksissä tehdyssä geenitestissä. Hänellä on ykköstyypin diabetes eli insuliininpuutosdiabetes.

Kaikille vanhemmille, joiden lapsi syntyy Tyksissä, tarjotaan mahdollisuutta osallistua tutkimukseen, jossa lapsen perintötekijöitä tutkitaan verinäytteestä. Jos vauvalla todetaan diabetekseen altistava geeni, lapsen on mahdollisuus osallistua myös  seurantatutkimukseen.

 – Tällöin diabetes voidaan todeta niin sanotusti liukuen. Jos lapsella todetaan veren merkkiaineiden pitoisuuden kohoaminen, arvioidaan mahdollinen hoidon aloitus. Positiivinen tulos geenitestissä ei kuitenkaan koskaan ole diabeteksen aiheuttaja yksin, eikä sen kantaja välttämättä sairastu diabetekseen. Toisaalta tautiin voi sairastua, vaikka testi olisi negatiivinen, kuten Mean kohdalla, Ahomäki sanoo.

Hyvä hoito lapsena vaikuttaa aikuisena

Tyksin lasten ja nuorten diabeteskeskuksen sairaanhoitaja Johanna Hunttila kannustaa nuoria itsenäiseen diabeteksen hoitoon, vaikka se ei nuorta itseään aina jaksa kiinnostaakaan.

– Lapsena ja nuorena eletään hetkessä, mutta muistutan heitä, että kannattaa katsoa eteenpäin. Kun pystymme hoitamaan diabeteksen alusta asti hyvin, lisäsairauksien mahdollisuus on pienempi aikuisena, Johanna sanoo.

Kaihi ja diabetes olivat alakoululaiselle uusia asioita. 
– Aloin heti ottaa näistä taudeista selvää. Alusta asti olen pistänyt itse insuliinin, Mea Virta kertoo.

Hän on alusta asti tottunut kertomaan diabeteksesta muille.

Diabetes ei näy päälle, hänellä on insuliinipumppu vatsassa tai käsivarressa. Toisessa käsivarressa on sensori, joka mittaa hänen verensä glukoosipitoisuutta. Hän näkee veriarvonsa puhelimestaan.

– Olen tottunut seuraamaan veriarvojani ja lasken itse automaattisesti tarvittavan insuliinin määrän. Pidän myös aina mukana välipalaa. Se on vähän tarttunut kavereihinkin, hän kertoo nauraen.

Hyvää elämää diabeteksesta huolimatta

Lapset ja nuoret käyvät Tyksin diabeteskeskuksen vastaanotolla kolmen kuukauden välein. Lapsen kasvu vaikuttaa hoitoon, sillä insuliinin tarve muuttuu. Lapsen veren sokeripitoisuuden seuraaminen ja ennakointi ovat lapselle ja vanhemmille kuormittavaa. 

Tyksin lasten ja nuorten diabeteskeskuksessa edistetään lasten ja nuorten hyvää elämään diabeteksesta huolimatta.

– Pyrimme siihen, että lapsi voi tehdä ja harrastaa asioita, jotka kiinnostavat. Muutamme hoitoa niin että diabetes rajoittaisi lapsen elämää mahdollisimman vähän, Ritva Ahomäki sanoo.

Alkamassa on myös tutkimus diabetesta sairastavan perheen elämänlaadusta.