Näkökulmia kehittämiseen

 Siltaaminen luo jatkuvuutta

Varsinais-Suomen alueella on toiminut viime vuosina useita eri hankkeita. Tärkeä kysymys on, kuinka hankkeista saatua tietoa siirretään hankkeesta toiselle? Yhtenä vastauksena ovat Varsinais-Suomen alueella järjestettävät hankkeiden siltaamiseen liittyvät tilaisuudet. Kyseisissä tilaisuuksissa hanketyöntekijät, ammattilaiset, esihenkilöt sekä kokemusasiantuntijat voivat jakavat tietoa hankkeista, sekä keskustella onnistumisista, käytetyistä mittareista, hyvistä toimintavoista sekä olemassa olevista verkostoista.

Hyvä ja oikea-aikainen siltaaminen mahdollistaa aikaisemman kehittämisen hyödyntämisen ja varmistaa ettei turhaa päällekkäistä työtä tehdä. Tiedon välittyminen hankkeesta toiseen mahdollistaa myös hankerahan käyttämisen mahdollisimman tehokkaasti.

Verkostoitumista ei voi olla liikaa

Verkostoitumisen ja sidosryhmätyöskentelyn merkitystä hanketyössä ei voi liikaa alleviivata. Erityisen olennaista se on RRP-hankkeen kaltaisissa hankkeissa, jotka ovat monialaisia. Monialainen hanketyö haastaa työntekijän työskentelemään ja tarkastelemaan omia ajatuksia ja oivalluksia uudenlaisella tavalla.

Hanketyöntekijän on tärkeää verkostoitua oman alueen hankkeiden lisäksi myös muiden kansallisten hankekokonaisuuksien kanssa. Tästä hyvänä esimerkkinä on THL:n järjestämät työpajat ja webinaarit, joissa hankkeiden kehittämisen teemoja lähestytään eri näkökulmista vaikuttavuudesta viestintään.

Innokylä on myös tärkeä yhteisen kehittämisen ja tiedon jakamisen paikka ja sieltä löytää jo kehitettyjä toimintamalleja, joista voi saada vinkkejä omaan kehittämiseen. Tietoa hankkeista on paljon ja tärkeää onkin varata etenkin hanketyöskentelyn alussa aikaa siihen, että pystyy hahmottamaan mitä on jo tehty ja mitä ollaan tekemässä.

Asiakas ja ammattilaiset palauttavat todellisuuteen

Asiakasnäkökulma on olennaista pitää mielessä. RRP-hankeen eräisiin kehittämiskokonaisuuksiin on liitetty Sujuvat palvelut-kokonaisuus, joka on Thl:n organisoima tuki alueellisille kehittämishankkeille. Sujuvat palvelut-valmennuksessa oleellista on kehittäjäasiakkaan osallistuminen. Kehittäjäasiakas voi parhaimmillaan palauttaa mahdollisesti liian korkealentoisesti palvelujärjestelmän ylätasolta tarkkailevat kehittäjät takaisin asiakkaan todellisuuteen, palveluiden käytännön tasolle.

Kehittäjäasiakkaiden lisäksi hanketyöhön liittyvää kehittämistä tulee tehdä kentällä olevien ammattilaisten kanssa. Heillä on ajankohtaista ymmärrystä siitä, mitä asiakasrajapinnassa ja käytännön työssä tapahtuu. Ammattilaisten lisäksi esihenkilöiden ja johdon osallistaminen, sekä sitouttaminen ovat myös tärkeitä asioita, koska sitä kautta hankkeiden implementointi toteutuu ja hankkeiden aikaansaannoksia pidetään yllä.

Hankkeen lopuksi

Kehittämishuumassa on hanketyöntekijän muistettava, että omaan kehittämiskohteeseen ei pidä liikaa kiintyä. Kun hanketyöntekijä viettää yhden hankekokonaisuuden parissa usean vuoden, siitä voi tuntua vaikealta luopua. Parhaimmillaan hankkeissa kehitetyt käytännöt jäävät elämään ja jalostuvat vielä paremmiksi käytännön työn ja kokemuksen kautta.

Ennen kaikkea hanketyöhön liittyy keskeisesti se, että uskoo siihen, mitä ollaan kehittämässä ja kokee kehittämisestä olevan todellista hyötyä. Konkreettisen hyödyn näkökulma on oleellinen, koska hankkeet ovat usein julkisrahoitteisia.

Näyttää siltä, että isot hankkeet sote-alalla ovat toistaiseksi tulleet jäädäkseen. Yhteistyö hyvinvointialueiden kehittämispalvelujen ja hankkeiden kesken on tärkeää. Ehkä joskus on tilanne, että myös perustyöhön osoitetaan kehittämisrahaa ja kehittämistä voidaan tehdä myös yhä enemmän kentältä käsin.

Lisätietoja

Aliisa Kuronen

Johtava sosiaalityöntekijä
aliisa.kuronen@varha.fi