Ravitsemushoitoa tehostamalla ja vajaaravitsemuksen riskiä seulomalla haetaan kustannussäästöjä hyvinvointialueille

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisema uudistettu ravitsemushoitosuositus on tarkoitettu ohjaamaan sairaaloiden, hoito- ja kuntoutuslaitosten ravitsemushoidon suunnittelua ja toteuttamista sekä ruokapalvelujen järjestämistä, elintarvikehankintoja ja kilpailuttamista. Siinä on esitetty vähimmäisvaatimukset potilaille tarjottavan ruoan ravitsemuslaadusta.

- Terveellinen ruoka on hyvinvoinnin tukipilari ja se edistää myös kestävää elämäntapaa. Terveyttä edistävä, kokonaiskestävä ruokaympäristö tukee hyvän ruokavalinnan tekemistä. Hyvinvointialue ja kunnat voivat monella tapaa edistää terveyttä, hyvinvointia, kestävyyttä ja elämänlaatua tukevia valintoja alueellaan, neuvotteleva virkamies Sirpa Sarlio sosiaali- ja terveysministeriöstä toteaa.

Tavoitteena on estää vajaaravitsemuksen kehittyminen

Vajaaravitsemus hidastaa toipumista ja lisää erilaisten komplikaatioiden riskiä. Siten se pidentää hoito-aikoja ja lisää hoitohenkilöstön työmäärää ja terveydenhuollon kustannuksia.

Vajaaravitsemusta esiintyy erityisesti:

• pitkäaikaissairailla,
• syöpäpotilailla,
• neurologisilla potilailla sekä
• vakavista infektioista, traumoista ja isoista leikkauksista toipuvilla ja
• ikääntyneillä. 

Useiden tutkimusten mukaan vajaaravitsemusriskin seulonta ja vajaaravitsemuksen ehkäisy vähentävät hoidon kustannuksia. Vajaaravitsemuksen ennaltaehkäisy on huomattavasti edullisempaa kuin sen hoito.

Tyks sairaalapalveluiden johtava ravitsemusterapeutti Mari Salminen kertoo, että keskimäärin joka kolmannella sairaalan osastohoidossa olevista potilaista on vajaaravitsemusriski.

- Kun puhutaan akuuttisairaanhoidon vaikeammin sairaista potilasryhmistä, vajaaravitsemusriskissä voi olla keskimäärin jopa 60 prosentilla potilaista. On tärkeää, että nämä potilaat tunnistetaan heti hoitojakson alussa seulontaa käyttäen, jotta tehostetun ravitsemushoidon keinoin voidaan estää vajaaravitsemuksen kehittyminen tai hoitaa jo kehittynyttä vajaaravitsemusta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämän onnistumiseksi tarvitaan yhtenäisiä ravitsemushoidon käytäntöjä ja vahvaa moniammatillista yhteistyötä. Lääkäreiden, hoitohenkilökunnan ja ravitsemusterapeuttien aktiivinen yhteistyö toimivat pohjana hoitoprosesseille ja niiden kehittämiselle.

Geriatrian professori Maria Nuotio Turun Yliopistosta painottaa ravitsemuksen osuutta ikääntyneiden hoidossa ja kuntoutuksessa.

- Vajaaravitsemuksen ehkäisy ja tunnistaminen on tärkeä osa ikääntyneiden kokonaishoitoa ja kuuluu kaikille terveydenhuollon ammattilaisille, ja mitä suurimmassa määrin myös lääkäreille – kaikilla hoidon tasoilla. Vajaaravitsemus heikentää ikääntyneen toimintakykyä ja elämänlaatua, sekä lisää esimerkiksi kaatumisten ja niistä johtuvien vammojen ja painehaavojen riskiä, hidastaa toipumista ja kuntoutumista pitkittäen hoitojaksoja ja lisäten myös tuetun asumisen tarvetta. Tavoitellessamme tehokkuutta terveydenhuoltoon on meidän panostettava selvästi aiempaa enemmän myös potilaiden ravitsemuskuntoutukseen. Uudistettu ravitsemushoitosuositus näyttää meidänkin hyvinvointialueellamme suuntaa kohti tavoitteellisempaa ja yhtenäisempää ravitsemushoitoa ja -kuntoutusta, kertoo Maria Nuotio.

Moniammatillisen asiantuntijaryhmän laatima suositus perustuu kansainvälisiin ravitsemushoidon suosituksiin, kliinisen ravitsemustieteen ja lääketieteen tutkimustietoon, hyviin hoitokäytäntöihin sekä kansallisiin Käypä hoito -suosituksiin.

Laatua ravitsemushoitoon -koulutuspäivä Varsinais-Suomessa 24.1.2024

Varsinais-Suomen alueellinen ravitsemuskoulutuspäivä järjestetään 24.1.2024 klo 12-16 Turussa Tyksin T-sairaalassa.