Sosiaalialan tutkimushankkeilla tavoitellaan parannuksia haavoittuvien asiakkaiden palveluihin
Avainsanat:Varsinais-Suomen hyvinvointialueen LOUHI-tutkimus pyrkii parantamaan työikäisten palvelutarpeen arviointia tekoälyn avulla. Hyvinvointialue osallistuu myös Turun yliopiston PIKKUISET-hankkeeseen, jonka tavoite on tunnistaa kodin ulkopuolelle sijoitettujen pienten lasten sijoitus- ja palvelupolkujen heikkoja kohtia. Hankkeet saivat sosiaali- ja terveysministeriöltä kumpikin noin puolen miljoonan euron rahoituksen vuosille 2025–2028.
Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi vuoden 2025 haussa rahoitusta hankkeille, joiden tavoitteena on vahvistaa sosiaalityön ja sosiaalihuollon vaikuttavuutta, laatua ja asiakasturvallisuutta sekä asiakkaiden osallisuutta ja toimijuutta. Rahoitetuissa hankkeissa korostui monitieteisyys sekä tutkimuksen onnistunut kytkeytyminen palvelujärjestelmään. Jaettavan rahoituksen kokonaissumma oli kahdeksan miljoonaa euroa.
Tekoäly seuloo onnistumiset ja ohjaa kohti parempia päätöksiä
LOUHI-hankkeessa tutkimuksen kohteena ovat työikäisten palvelutarpeen arvioinnin asiakkaat ja heille tarjottujen palveluiden vaikuttavuus. Tutkimuksessa hyödynnetään tekoälyä asiakastietoaineistojen louhinnassa.
Tekoäly etsii valtavista tietomassoista oleellista tietoa, jota analysoimalla voidaan havaita toistuvia kaavoja. Ne puolestaan kertovat, minkälaisista palveluista on tietyn tyyppisissä tilanteissa eniten apua asiakkaalle – ja minkälaisista ei.
- Toivomme, että opimme valitsemaan vaikuttavimmat auttamiskeinot erityyppisiin palvelutarpeisiin. Pyrimme myös tunnistamaan tilanteita, joissa ei ole vielä osattu tehokkaasti auttaa. Tavoite on, että asiakas löytäisi jatkossa avun jo ensimmäisestä palvelutarpeen arvioinnista, kuvailee hankkeen vastuututkija, hoitotieteen professori Sanna Salanterä.
Salanterä kertoo, että tekoälyn hyödyntäminen sosiaalihuollon tutkimuksessa on hyvin uutta. Terveydenhuollossa sillä on kuitenkin jo pitkät perinteet, ja saadut tulokset kannustavat sosiaalihuoltoakin hyppäämään tekoälytutkimuksen kelkkaan.
Varhan asiakasohjausjohtaja Jenni Kiviluoto on hyvillään erityisesti siitä, minkälaista arvoa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö hankkeessa tulee tuottamaan asiakkaille.
- Tämä on merkittävä mahdollisuus tehdä näkyväksi sitä, miten asiakkaamme kokevat saamansa palvelun. Kaikkein tärkeintä on tuottaa heille aiempaa parempia ja vaikuttavampia palveluita. Iloitsen suuresti tästä päätöksestä, Kiviluoto painottaa.
Pienten lasten sijoituksista tarvitaan lisää tietoa
PIKKUISET-tutkimuksessa pyritään ymmärtämään paremmin pienten lasten kodin ulkopuolisten sijoitusten määrällistä kasautumista, selvittämään, mitä tapahtuu ennen ja jälkeen sijoituksen ja tunnistamaan lapsen ja vanhempien taustatekijöitä, jotka ovat yhteydessä sijoituksiin. Tutkimus keskittyy 0–6-vuotiaisiin lapsiin, joiden sijoituksissa on tapahtunut lyhyessä ajassa paljon muutoksia.
- Kodin ulkopuolelle sijoitetuista pienistä lapsista, taaperoikäisistä ja vauvoista tiedetään toistaiseksi aika vähän. Lastensuojelun tutkimus on painottunut paljolti laadullisiin aineistoihin, kertoo hankkeen vastuututkija, sosiaalityön professori Johanna Kallio.
Tiedon avulla palveluita voidaan kehittää lapsen edun mukaisiksi ja ehkäistä haitallista liikkumista kodin ja sijoituspaikkojen välillä.
- Sijoitusten määrällinen kasautuminen on erityisen vahingollista pienelle lapselle, jolle pysyvät ihmissuhteet ovat erityisen tärkeitä. Tutkimuksen avulla paikannamme mahdollisia sijoituspolkujen ongelmakohtia, jolloin niitä on mahdollista myös ehkäistä, Kallio toteaa.
Kallio kertoo, että PIKKUISET hyödyntää kansallista THL:n ja paikallista Varsinais-Suomen hyvinvointialueen rekisteriaineistoa. Se tarkoittaa sitä, että lasten elämästä saadaan pitkän aikavälin tietoa sen sijaan, että muodostettaisiin kuva jostakin yksittäisestä hetkestä.
Vaikka PIKKUISET-hanketta johdetaan Turun yliopistosta ja siihen osallistuu myös Itä-Suomen yliopisto, on Varha hankkeen toteuttajista suurin.
- Kokeilemme uudenlaista tapaa tehdä tutkimusta. Hankkeen tutkijat työskentelevät puoliksi yliopistossa ja puoliksi Varhassa. Näin saadaan lisättyä tieteen ja käytännön vuorovaikutusta.
PIKKUISET jatkaa paikallisen rekisteriaineiston kehittämistä, joka työ käynnistyi LAREK/Palveluintegraation vaikuttavuus -hankkeessa. Se antaa hyödyllistä vertailutietoa Varsinais-Suomen hyvinvointialueen tilanteesta valtakunnallisen rekisteriaineiston rinnalla.
Yliopistollisena hyvinvointialueena tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme. Vastaamme yhteistyöalueemme (Pohjanmaan ja Satakunnan hyvinvointialueet) hoidon kehittämisestä ja yhteistyöstä. Koulutamme ja opetamme vuosittain noin 8 000 eri alan opiskelijaa. Tyksissä on käynnissä vuosittain noin 1 000 tieteellisistä artikkelia ja kymmeniä väitöskirjoja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua.