Unettomuuden systemaattinen seulonta ja suositusten mukainen hoito tuottaisi miljardiluokan säästöt ja ehkäisisi kansansairauksia

Unihäiriöt – yleinen, mutta alidiagnosoitu - ja aliarvioitu - sairausryhmä kustannusten ja kansansairauksien taustalla

Juha Markkula, LT, Apulaisylilääkäri, TYKS Uni- ja hengityskeskus

Unihäiriöt tulisi nykytietämyksen valossa diagnosoida oheissairauksina ja huomioida hoidossa muiden sairauksien lailla. Unettomuus on masennuksen veroinen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ja työpanoksen menettämisen taustatekijä. Unen häiriöt lisäävät myös monien kansansairauksien kuten masennuksen, diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien ilmaantuvuutta ja heikentää niiden hoidon tehoa. Unettomuus lisää myös itsemurhien ja onnettomuuksien riskiä.

Unettomuuden kognitiivisen käyttäytymisterapian (CBT-I) tulisi STM:n suosituksen mukaan sisältyä terveydenhuollon peruspalveluvalikoimaan. Sen avulla olisi mahdollista kustannustehokkaasti vähentää painoa lisäävien unilääkkeiden käyttöä, parantaa monen sairauden hoitotuloksia ja vähentää sairauksista johtuvia kustannuksia. CBT-I:n saatavuus on nopeassa tahdissa lisääntymässä ja sen laajamittainen käyttöönotto mahdollistaisi sekä kustannussäästöt, että hoidon laadun ja vaikuttavuuden lisäämisen.

Lääketieteen historiassa moni aikansa yleisistä käytännöistä poikennut uudistus on ajan saatossa lopulta osoittautunut merkittäväksi edistysaskeleeksi. Unkarilaissyntyisen Ignaz Semmelweissin ehdotus käsien pesemistä keinona ehkäistä kuolleisuutta lapsivuodekuumeeseen poikkesi aikansa tieteellisistä uskomuksista ja herätti aluksi vastustusta, mutta on sittemmin pelastanut miljoonien äitien hengen ja toiminut alkusysäyksenä nykylääketieteessä itsestään selvyytenä pidettävälle aseptiikalle.

Toki vähemmän dramaattinen, mutta yhtä kaikki merkityksellinen tieteellisen ajattelutavan muutos sisältyy Suomessakin lähivuosina käyttöön otettavaan ICD11 -tautiluokitukseen, jossa uni-vireyshäiriöt muodostavat oman, psykiatristen ja neurologisten häiriöiden väliin sijoittuvan pääluokkansa. Arviolta jopa noin kolmasosa aikuisista kokee ainakin ajoittain unettomuusoireita, ja kliininen pitkäaikainen unettomuushäiriö vaivaa noin 6–10 % aikuisista (Chalet et al 2024, Järnefelt 2022).

Unihäiriöt aiheuttavat huomattavia kustannuksia yhteiskunnalle

Hoitamattomana unettomuus heikentää työkykyä, elämänlaatua ja altistaa monille kansansairauksille, kuten masennukselle, tyypin 2 diabetekselle sekä sydän- ja verisuonisairauksille. Nykykäsityksen mukaan unettomuus ja muut univireyshäiriöt tulisi diagnosoida ja hoitaa itsenäisinä sairauksina.

Näin ei kuitenkaan käytännössä tapahdu, sillä esimerkiksi Norjassa tehdyssä tutkimuksessa 40 261 psykiatrisesta potilaasta vain 34:llä, eli 0,08 %:lla oli asetettu unettomuusdiagnoosi pää- tai sivudiagnoosina. Tutkimusten mukaan esiintyvyyden pitäisi tässä potilasjoukossa olla noin 30-60%. Tilanne ei näyttäisi olevan sen parempi Suomessakaan, sillä rekisteritietojen mukaan Varsinais-Suomessa asetettiin vuosina 2003-2016 unihäiriödiagnoosi (pois lukien uniapnea) vain noin 0,1 - 0,2 %:lle kaikista hoidossa olleista potilaista (Lamusuo ja Markkula, julkaisematon havainto).

Unettomuuden aiheuttama toimintakyvyn heikkeneminen näkyy työelämässä sairauspoissaoloina (absenteismi) ja vajaakuntoisena töissä olemisena (presenteismi). Molemmat aiheuttavat merkittäviä kustannuksia työnantajille ja yhteiskunnalle menetettynä työpanoksena. STM:n työsuojeluosaston raportissa (Rissanen ja Kaseva 2014) arvioidaan sairauksien aiheuttamiksi vuotuisiksi kustannuksiksi:

• Sairauspoissaolot aiheuttavat noin 3,4 miljardin euron kustannukset ().
• Presenteismi (sairaana työskentely) aiheuttaa jopa 3,4 miljardin euron kustannukset ().
• Työkyvyttömyyseläkkeet tuovat noin 8,0 miljardin euron kustannukset ().

Työkyvyn menetyksestä koituu STM:n arvion mukaan siis yhteensä yli 15 miljardin euron menoer vuositttain. Yksittäisen sairauspoissaolopäivän keskimääräiseksi kustannukseksi on laskettu noin 370 euroa. Korkeapalkkaisilla aloilla menetetyn työpanoksen arvo voi olla jopa noin 2 euroa minuutissa (Sairauspoissaolo maksaa työnantajalle jopa kaksi euroa minuutilta - Elinkeinoelämän keskusliitto). Presenteismin vaikutuksia on vaikeampi havaita, mutta tutkimusten perusteella vajaakuntoisena työskentely voi vähentää tuottavuutta jopa enemmän kuin lyhyet poissaolot (Sosiaali ja terveysministeriö – Menetetyn työpanoksen kustannus 2014).

Selvityksen mukaan heikentyneen terveydentilan vuoksi työntekijältä jäi presenteismin vuoksi työtä tekemättä keskimäärin 2,5 tuntia viikossa 0,7 poissaolotuntia kohden. Presenteismi tarkoittaa sitä, että univajeesta kärsivä työntekijä on kyllä fyysisesti työpaikalla, mutta väsymyksen ja kognitiivisen suorituskyvyn laskun takia hänen tehokkuutensa kärsii. Työ on tavallista hitaampaa ja virhealttiimpaa, ja pitkän organisaatiolle koituva työn tuottavuuden menetys kasvaa merkittäväksi. Tämän on arvioitu vastaavan noin 1 600 euron vuotuista tuottavuustappiota per työntekijä (Sosiaali ja terveysministeriö – Menetetyn työpanoksen kustannus 2014).

Unihäiriöiden seulonta ja hoito voisi vähentää sairauspoissaoloja sekä ennen kaikkea vähentää vajaakuntoisena töissä olemisesta johtuvaa tuottavuuden laskua.

Unihäiriöt altistavat muille sairauksille ja vaikeuttavat hoitoa

Toistuva univaje on muutakin kuin työkykyongelma – se on myös vakava terveysriski. Pitkittynyt unettomuus lisää tutkitusti riskiä sairastua useisiin kansanterveydellisesti merkittäviin tauteihin. Laajan meta-analyysin mukaan unettomuusoireista kärsivillä on 45 % korkeampi riski sairastua tai menehtyä sydän- ja verisuonitautiin hyväunisiin verrattuna (Deschênes ym 2019. Unettomuus on yhteydessä myös heikentyneeseen sokeriaineenvaihduntaan; unta huonosti saavat ovat muita alttiimpia metaboliseen oireyhtymään ja tyypin 2 diabetekseen. Pitkittäistutkimuksessa unettomuus oireena ennakoi noin 30 % suurempaa todennäköisyyttä diabeteksen kehittymiseen prediabeetikoilla (LeBlanc ym. 2018). Psykiatristen sairauksien kohdalla yhteys on erityisen vahva:

unettomuusoireita potevilla on jopa viisinkertainen todennäköisyys sairastaa ahdistuneisuus- tai masennushäiriöön verrattuna niihin, joilla ei ole univaikeuksia (Mirchandaney ym. 2022). Unettomuus ei siis useinkaan esiinny yksin, vaan kietoutuu monien sairauksien riskitekijäksi ja ylläpitäväksi tekijäksi.

Hoitamaton unihäiriö heikentää samalla muiden sairauksien hoitotuloksia. Esimerkiksi masennuksen hoito voi jäädä puolitiehen, jos unettomuus ei parane. Useat tutkimukset osoittavat, että vaikka masennus- tai ahdistuneisuushäiriö saataisiin lääkkein tai terapialla remissioon, potilaalle jää hyvin usein residuaalina unettomuus (Mirchandaney ym. 2022). Tämä jäljelle jäänyt unettomuus altistaa uusiutumiselle ja pitkittyneelle oireilulle. Nykyinen eriytynyt hoitomalli, jossa kutakin sairautta hoidetaan erikseen, johtaa herkästi siihen, että unihäiriö jää huomiotta muun diagnoosin taustalla. Kliinisessä työssä tämä näkyy esimerkiksi siten, että masentunut potilas saa terapian masennukseensa, mutta hänen unettomuuteensa puututaan vasta myöhemmin tai ei lainkaan.

Diabetespotilaan kohdalla unihäiriö (unettomuus ja/tai uniapnea) voi vaikeuttaa verensokerin hallintaa ja itsehoitoa. Integroimalla unihäiriön hoito osaksi perussairauden hoitoa voitaisiin toisaalta saavuttaa parempia kokonaistuloksia. Käytännössä tämä edellyttää unihäiriöiden systemaattista seulontaa: jokaiselta kroonista sairautta sairastavalta tai työkykyongelmista raportoivalta potilaalta tulisi kartoittaa myös unen laatu. Varhainen puuttuminen unipulmiin voi estää ongelmakierteen syvenemisen – esimerkiksi ehkäistä masennuksen puhkeamista uupuneella tai estää esidiabeetikon tilan etenemistä diabetekseksi.

Unettomuuden hoito parantaa työkykyä ja säästää kustannuksia

Hyvä uutinen on, että unihäiriöiden hoitaminen näkyy nopeasti parempana jaksamisena ja taloudellisina hyötyinä. Unettomuuden kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT-I) on suositusten mukaan ensisijainen hoito pitkäkestoiseen unettomuuteen. Viime vuosina on saatu näyttöä myös siitä, että unettomuuden hoito tuottaa mitattavia säästöjä terveysmenoissa ja työpanoksen menetyksissä.

Esimerkiksi tuoreessa satunnaistetussa tutkimuksessa tarkasteltiin CBT-I-hoidon vaikutusta työssäkäyvien syövästä parantuneiden potilaiden työtehoon. Unettomuushoitoa saaneet raportoivat huomattavasti vähäisempää vajaatehoisuutta töissä (presenteismiä) hoidon jälkeen, kun taas hoitoa odottavassa verrokkiryhmässä ei tapahtunut juuri muutosta. Kokonaistyöpanoksen menetyksen kustannukset vähenivät vuoden aikana lähes puoleen, mikä tuottavuushyöty ja hoidon kustannukset huomioiden merkitsi Euroissa mitattuna noin 6 500 euron nettosäästöä per potilas. (Tulk ym. 2024).

Unettomuuden hoitaminen samanaikaisesti oheissairauden kanssa on osoittautunut hyödylliseksi myös psykiatrisissa sairauksissa. Ruotsissa tehdyssä kontrolloidussa tutkimuksessa masentuneille potilaille annettiin joko yhdistettyä masennuksen ja unettomuuden kognitiivista käyttäytymisterapiaa (CBT-D + CBT-I) tai pelkkää masennukseen kognitiivista käyttäytymisterapiaa yhdistettynä lume-unihoitoon (CBT-D + lumehoito). Molemmissa ryhmissä masennusoireet lievittyivät suunnilleen yhtä hyvin, mutta vain unettomuuden kognitiivista käyttäytymisterapiaa saaneiden ryhmässä myös unettomuusoireet lievenivät (Blom ym. 2024).

Myös pelkkä unettomuuteen kohdistettu kognitiivinen käyttäytymisterapia on osoittautunut vaikuttavaksi masennuksen hoidoksi.

Hoitosuositukset ja saatavuus paranevat Suomessa

Sosiaali- ja terveysministeriön alainen Palveluvalikoimaneuvosto antoi vuonna 2021 suosituksen, jonka mukaan kognitiivisen käyttäytymisterapian (CBT-I) tulisi sisältyä terveydenhuollon peruspalveluvalikoimaan. Unettomuuden lääkkeettömän hoidon jalkauttaminen käytäntöön on ollut haasteellista, koska osaavia unettomuusterapeutteja ei ole juuri ollut saatavilla. Tämän vuoksi Suomen Unitutkimusseura (SUS) on osana univireyshäiriöiden hoidon ja tutkimuksen kansallisen koordinaation projektia lähtenyt edistämään alan koulutusta.

SUS:n koulutusohjelman kautta terveydenhuollon ammattilaisia koulutetaan sertifioidusti CBT-I-terapeutteiksi ja uniohjaajiksi, mikä luo edellytykset tarjota näyttöön perustuvaa unettomuuden hoitoa yhä useammalle potilaalle. Uusia ja kustannustehokkaampia koulutusohjelmia kehitetään jatkuvasti ja lähivuosina terveydenhuoltoon valmistunee merkittävä joukko uusia osaajia. Jo nyt HUS:n nettiterapia mahdollistaa CBT-I hoidon koko valtakunnan alueella ja lähivuosina mm. videovälitteiset ryhmämuotoiset sekä täysin digitalisoidut CBT-I hoidot tulevat tarjoamaan kustannustehokkaan väylän tuottaa hoitoja myös niille, joiden terveysasemille ei vielä ole ennätetty kouluttaa omia unettomuusterapeutteja. CBT-I-hoitojen saatavuus on siis nopeasti paranemassa Suomessa.

Varhainen puuttuminen uneen toisi parempia hoitotuloksia

Terveydenhuollon päätöksenteossa yksi tärkeimpiä tehtäviä on löytää keinoja hyödyntää käytettävissä olevat resurssit kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti. Unihäiriöiden kohdalla näyttäisi siltä, että panostus varhaiseen tunnistamiseen ja hoitoon maksaisi itsensä moninkertaisesti takaisin. Esimerkiksi Lallukka työtovereineen (2014) on laskenut, että suorat sairauspoissaolojen kustannukset saattaisivat pienentyä jopa 28 %, mikäli unihäiriöt saataisiin kunnolla ehkäistyä tai hoidettua (Lallukka ym. 2014).

Ottaen huomioon sairauksista johtuvien kustannusten suuruusluokan, lienee turvallista olettaa, että unettomuuden tehokkaalla hoidolla olisi saavutettavissa pelkästään työkyvyttömyyden miljoonien eurojen säästöt jo puhtaasti sairauspäivien vähenemisen kautta, puhumattakaan epäsuorista hyödyistä. Kun ihminen nukkuu paremmin, hän myös toipuu muista sairauksistaan nopeammin ja hyötyy hoidoista enemmän. Esimerkiksi tyypin 2 diabeetikon on helpompi hallita sokeritasapainoaan, kun univaje ei jatkuvasti nosta stressihormonitasoja ja ruokahalua. Masentuneen on puolestaan helpompi edistyä psykoterapiassa, kun vakava unettomuus ei sabotoi keskittymiskykyä ja mielialaa joka päivä. Näin ollen unihäiriöiden systemaattinen huomiointi jo perusterveydenhuollossa parantaa hoidon kokonaistuloksia yli tautirajojen.

Unihäiriöiden seulonta on yksinkertaista toteuttaa. Jo kahden kysymyksen seula tunnistaa unettomuushäiriöiset riittävän hyvin. Vielä yksinkertaisempi tapa olisi sisällyttää jo potilaan alkuarvioon kaksi kysymystä: ”Oletko tyytyväinen unesi määrään ja laatuun?” ja ”Haittaako väsymys tai uupumus päivällä toimintakykyäsi?”. Näillä kahdella kysymyksellä alkukartoituksen yhteydessä pystyttäisiin unettomien ohella poimimaan tarkempaa seulontaa varten myös valtaosa uniapneasta ja masennuksesta kärsivistä potilaista. Kaikkien kolmen häiriön kohdalla varhainen hoito ehkäisisi kroonistumisen mukanaan tuomia haittoja ja mahdollistaisi koko terveydenhuollon tasolla huomattavat terveys- ja kustannushyödyt.

Koska käytännössä kaikki masentuneet kärsivät unettomuudesta ja/tai päiväaikaisesta väsymyksestä ja koska unettomuuden kognitiivinen käyttäytymisterapia näyttäisi hoitavan varsin tehokkaasti myös masennusoireita, saattaisi unettomuuden aktiivisen seulonnan ja järkevän hoitoon ohjauksen avulla olla mahdollista tunnistaa, ennaltaehkäistä ja hoitaa aikaisempaa tehokkaammin myös

masennusta. Samoin, ottaen huomioon unettomuuden suuren esiintyvyyden uniapneapotilailla ja näiden kahden häiriön yhteisesiintyvyyteen liittyvät korostuneet terveyshaitat, toimisi unettomuuden seulonta ja varhainen hoito keinon tehostaa myös uniapnean tunnistamista ja hoidon tehoa.

CBT-I-hoidon myötä lääkärillä on käytettävissään vaihtoehto tarjota unettomuuteen muutakin apua kuin pelkkä nukahtamislääkeresepti. Digitaaliset hoito-ohjelmat ja etäterapia tuovat lisäksi mahdollisuuden skaalata unettomuuden hoitoa laajemmalle joukolle kustannustehokkaasti. Unihäiriöihin panostaminen on investointi, joka maksaa takaisin sekä taloudellisesti että inhimillisesti. Lyhyellä tähtäimellä kustannuksia syntyy esimerkiksi terveydenhuollon koulutuksesta ja hoito-ohjelmista, mutta pidemmällä aikavälillä hyödyt näkyvät vähentyneinä sairauspäivinä, parempana työkykynä ja terveempänä väestönä.

Univajeen lievittyminen kohentaa elämänlaatua, mielialaa ja jopa ehkäisee ennenaikaisia kuolemia. Päättäjille, terveysalan ammattilaisille ja mediavaikuttajille viesti onkin selvä: uni kannattaa nostaa etusijalle. Unettomuuden systemaattinen seulonta ja hoito perusterveydenhuollossa on kustannusvaikuttava keino vähentää työelämän menetyksiä ja samalla vahvistaa muiden kansansairauksien ehkäisyä ja hoitotuloksia. Yhteiskunnallisesti katsoen jokainen paremmin nukuttu yö on askel kohti tuottavampaa, terveempää ja onnellisempaa Suomea.

Viitteitä

1. Rissanen M, Kaseva E. Menetetyn työpanoksen kustannus. Sosiaali- ja terveysministeriö; 2014. (Muistio 6.3.2014).

2. Tanskanen A. Sairauspoissaolo maksaa työnantajalle jopa kaksi euroa minuutilta. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) – Blogi; 18.8.2022 (Sairauspoissaolo maksaa työnantajalle jopa kaksi euroa minuutilta - Elinkeinoelämän keskusliitto).

3. Lallukka T, Kaikkonen R, Härkänen T, Kronholm E, Partonen T, Rahkonen O, Koskinen S. Sleep and sickness absence: a nationally representative register-based follow-up study. Sleep. 2014;37(9):1413–1425 (Lallukka et al 2014 Sleep and Sickness Absence.pdf).

4. Chalet FX, Albanese E, Egea Santaolalla C, Ellis JG, Ferini-Strambi L, Heidbreder A, et al. Epidemiology and burden of chronic insomnia disorder in Europe: an analysis of the 2020 National Health and Wellness Survey. J Med Econ. 2024;27(1):1308–1319

5. Tulk J, Gambin L, Browne S, Laing K, Rash JA, Savard J, et al. The effect of insomnia treatment on work productivity and related costs among cancer survivors with insomnia and comorbid perceived cognitive impairments: a secondary analysis of a randomized controlled trial. J Cancer Surviv. 2025; Epub 11 Feb 2025

6. Blom K, Forsell E, Hellberg M, Svanborg C, Jernelöv S, Kaldo V. Psychological Treatment of Comorbid Insomnia and Depression: A Double-Blind Randomized Placebo-Controlled Trial. Psychother Psychosom. 2024;93(2):100–113

7. Palveluvalikoimaneuvosto. Unettomuushäiriön hoito kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmillä (CBT-I). Suositus 2021 (STM/2021:28)

8. Suomen Unitutkimusseura ry. CBT-I-koulutukset ja hoidon porrastus Suomessa [Internet]. 2021 [viitattu 24.1.2022] (Unettomuuden hoitoa CBT-I -menetelmin – Uniliitto). Saatavilla: sus.fi/cbt-i-koulutukset.

9. Mirchandaney R, Barete R, Asarnow LD. Moderators of cognitive behavioral treatment for insomnia on depression and anxiety outcomes. Curr Psychiatry Rep. 2022;24(2):121–128 10. Järnefelt H. Unettomuuden hoitoa CBT-I -menetelmin – Uniliitto (WWW-sivu 3.2.2022)

11. Kallestad ym. Differences between patients’ and clinicians’ report of sleep disturbance: a field study in mental health care in Norway. BMC Psychiatry 2011 11:186.

12. Rissanen M, Kaseva E, Menetetyn työpanoksen kustannus, selvitystyö, STM, Työsuojeluosasto 2014

13. Deschênes SS, Burns RJ, Graham E, Schmitz N (2020). Depressive symptoms and sleep problems as risk factors for heart disease: a prospective community study. Epidemiology and Psychiatric Sciences 29, e50, 1–10. https://doi.org/10.1017/ S2045796019000441