Haku

Seksuaalisuus on osa ihmisen identiteettiä eli minä-kokemusta. Se on luonnollinen osa ihmisyyttä, joka alkaa sikiökaudesta ja jatkuu läpi elämän.

Seksuaalisuus on ominaisuus, joka on ja vaikuttaa ihmisessä ikätasoisesti ja yksilöllisesti koko elämänkaaren ajan. Ihminen syntyy seksuaalisena ja seksuaalisuutemme kehittyy eri vaiheissa järjen, tunteen ja biologian tasoilla.

Mediassa esillä oleva seksuaalisuus vaikuttaa ihmisten mielikuvaan seksistä ja omasta seksuaalisesta identiteetistä. Sosiaalisen median kasvaessa ja monipuolistuessa medialukutaidon merkitys korostuu, erityisesti lasten ja nuorten keskuudessa.

Kulttuuriin sisältyy yhteisöissä opitut ja jaetut, sukupolvelta toiselle siirtyvät uskomukset, arvot, asenteet, traditiot ja toimintatavat. Kulttuuria muodostuu sekä pienempiin että suurempiin ihmisryhmiin.

Mielenterveyden ja seksuaalisuuden suhde on moniulotteinen ja niiden vaikutukset toisiinsa voivat olla merkittäviä.

Vammoja on erittäin laaja kirjo, eikä vammaisuus ole sairaus. Jokainen on vammansa suhteen yksilö. Vammaisuus ei saa estää tai rajoittaa seksuaalisuutta.

Ihmisen tärkein ihmissuhde on suhde itseen. Suhdetta itseen voi oppia koko elämän ajan ja se on oppimisprosessi mikä kannattaa. Parisuhde voi olla kahden ihmisen välinen tai monisuhteinen ja se voi olla kahden saman sukupuolen välinen.

Parisuhteelle asetetaan emotionaalisia odotuksia aiempaa enemmän. Kumppanilta odotetaan sielunkumppanuutta ja tuovan tunnepitoista merkitystä elämään. Nämä haavekuvat johtavat usein pettymyksiin ja parisuhteen tyytymättömyyteen.

Vaikka sairaus voi vaikuttaa seksuaalisuuden kokemukseen, merkitykseen ja ilmenemismuotoihin, seksuaalisuus ei sen myötä katoa tai vähene.

Seksuaalikasvatuksen avulla ihminen saa tietoja ja taitoja, joiden kautta hänellä on mahdollisuus pohtia omia asenteitaan seksuaalisuuteen liittyvissä kysymyksissä ja elää onnellisena ja hyvinvoivana suhteessa itseensä ja muihin.