Varsinais-Suomen hyvinvointialue

Sijaisvanhemmuus eli pitkäaikainen perhehoito

Jos lapsen kodin olosuhteet tai lapsen oma käytös uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen kasvua ja kehitystä, lapsi voidaan ottaa huostaan ja sijoittaa kodin ulkopuolelle. Lapsi asuu sijaisperheessä toistaiseksi ja pitää säännöllisesti yhteyttä läheisiinsä sijoituksen aikana.

Tämä sivu on rakennusvaiheessa ja sen tietoja päivitetään.

Ketkä voivat ryhtyä perhehoitajiksi?

Perhehoitajaksi sopii turvallinen ja vastuullinen aikuinen, joka voi tarjota perhehoidettavalle kodin, jossa aikuisella on riittävästi aikaa ja voimavaroja lapselle/nuorelle. Perhehoitaja sitoutuu tehtävään tarvittaessa hoidettavan itsenäistymiseen saakka. Perhekodin jäsenten ihmissuhteet, terveydentila, talous- ja elämäntilanne ovat kunnossa eivätkä luo esteitä perhehoidon toteuttamiselle. Perhehoitajalla on kykyä vastata lapsen/nuoren tarpeisiin, kasvatukseen ja huolenpitoon sekä huolehtia lapsen/nuoren osallistumisesta tarvittaviin tukitoimiin (kuntoutus, terapia yms.)

Perhehoitaja toimii tiiviissä yhteistyössä moniammatillisen verkoston kanssa, johon kuuluvat lapsen/nuoren biologiset vanhemmat, lähiomaiset, sosiaalityöntekijät ja lapsen/nuoren asioissa työskentelevä verkosto. Lapsen/nuoren parhaaksi tehtävä yhteistyö pitää sisällään yhteydenpitoa, tiedon tuottamista ja jakamista sekä neuvotteluihin osallistumista, mistä johtuen perhehoitajalla on oltava mahdollisuus käyttää aikaa tarvittaviin järjestelyihin.

Perhehoitajana voi pariskuntien lisäksi toimia myös yhden aikuisen perhe. On tärkeää, että perhekodin jokainen perheenjäsen on valmis hyväksymään sijoitettavan lapsen/nuoren muuton perheeseen ja lapselle/nuorelle halutaan antaa muihin jäseniin nähden tasavertainen asema.

Tehtävänämme on varmistaa, että perhekodit ovat turvallisia ja valmiuksiltaan lasten ja nuorten tarpeisiin vastaavia. Tästä syystä ennen toiminnan aloittamista on suoritettava ennakkovalmennus, jossa perhehoitajaksi haluavien valmiudet toimintaan arvioidaan.

Ehdottomat esteet ennakkovalmennukseen tulolle ja perhehoitajaksi ryhtymiselle ovat:

  • rikosrekisterimerkinnät
  • perheessä hyväksytään ja käytetään fyysisiä rangaistusmenetelmiä
  • perheessä käynnissä oleva aktiivinen tai toistuva lastensuojelu- tai toimeentulotukiasiakkuus
  • fyysiset pitkäaikaissairaudet tai mielenterveyden häiriöt ja sairaudet, jotka vaikeuttavat perhehoitotyötä
  • päihdeongelma
  • akuutti kriisi perheessä tai elämäntilanteessa, arjenhallinnan vaikeudet perheessä
  • puoliso tai joku muu perheenjäsen vastustaa ennakkovalmennukseen tuloa tai sijoitusta
  • asuinkunnan arvio perheen sopimattomuudesta perhehoitajuuteen tai hylkäävä arvio ennakkovalmennuksesta.

Miten perhehoitajaksi voi päästä?

Ensimmäinen ja tärkein askel kohti perhehoitoa on prosessinomaiseen ennakkovalmennukseen osallistuminen, sillä laki edellyttää sen läpikäymistä ennen kuin sijoitusta ja toimeksiantosopimusta voidaan tehdä.

Perhehoidosta kiinnostuneille järjestetään PRIDE-ennakkovalmennusta, jonka tarkoitus on antaa aiheesta kiinnostuneille lisätietoa, vastauksia kysymyksiin ja mahdollisuus arvioida omia valmiuksiaan sekä mahdollisuuksiaan tärkeään tehtävään ennen toimintaan ryhtymistä. Oleellista on myös se, että perheen oman arvion lisäksi valmentava taho arvio perheen sopivuuden perhehoitajuuteen.

Järjestämme useampia valmennusryhmiä vuosittain. Valmennuksen jälkeen toimintaan halukkaat ja hyväksytyt perheet ovat yksikkömme kautta keskitetysti käytettävissä lasten ja nuorten sijoitustarpeissa perheen kanssa yhdessä arvioitujen rajausten mukaisesti.

Valmennukseen osallistuminen ei edellytä perhehoitajaksi ryhtymistä. Jos perheessä on kaksi huoltajaa, edellytämme kummankin osallistumista valmennustapaamisiin. Lisäksi toivomme, että perhe on keskustellut kiinnostuksestaan toimia sijaisperheenä myös muiden perheenjäsenten kanssa.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä: 

PRIDE-valmennus

Sijaisperheeksi ryhtyminen on suuri haaste ja elämänmuutos. Perheillä, jotka harkitsevat sijaisvanhemmuutta on oikeus saada ennakkovalmennusta ja tietoa siitä, mitä sijaisvanhemmuus merkitsee. Prosessinomainen ennakkovalmennus on perhehoidon laadun, onnistuneen sijoitusprosessin ja sijoitusten kestävyyden varmentamiseksi ensiarvoisen tärkeää. On myös huomioitava, että sijoitettavalla lapsella/nuorella on oikeus päästä hyvin valmennettuun perheeseen.

PRIDE-valmennuksen tavoitteena on turvata sijaishuollon palveluita tarvitseville lapsille/nuorille tasavertaiset mahdollisuudet päästä tehtävään ennakolta valmennettuihin perheisiin ja antaa sijaisvanhemmuutta harkitseville perheille riittävästi tietoa perhehoitotoiminnasta, jotta he voivat saamansa tiedon pohjalta tehdä päätöksen sijaisvanhemmaksi ryhtymisestään. Valmennuksen tavoitteena on myös taata lapselle/nuorelle hyvä hoito ja huolenpito niin, että sijaisvanhemmilla on riittävästi tietoja ja taitoja vastata lapsen/nuoren yksilöllisiin tarpeisiin ja tehdä yhteistyötä lapselle/nuorelle tärkeiden ihmisten kanssa. Ennakkotiedon antamisen lisäksi valmennukseen on yhdistetty arviointi, jossa perheen kykyä ja halukkuutta sijaisvanhemmuuteen arvioidaan perheiden ja kouluttajien yhteistyönä.

PRIDE-valmennus kestää noin neljä (4) kuukautta sisältäen alkuhaastattelun lisäksi yhdeksän ryhmätapaamista (á 3 h), vähintään kaksi perhekohtaista tapaamista sekä loppuarviokeskustelun. Osallistujat saavat ryhmätapaamisten jälkeen kotitehtäviä käsiteltyyn aiheeseen liittyen ja kehitystehtäviä perhetapaamisten yhteydessä tarpeiden mukaan.

Valmennuksessa on keskeistä tiedon jakamisen lisäksi kokemuksellinen oppiminen. Erilaisten harjoitusten avulla eläydytään omiin sekä lapsen ja hänen vanhempiensa tilanteisiin ja tunteisiin sijoituksen eri vaiheissa. Valmennusryhmää vetää tehtävään koulutettu valmentajapari, joista toinen on kokenut lastensuojelun sosiaalityöntekijä ja toinen on kokenut sijaisvanhempi.