Murupolku
- Etusivu
- Tietoa meistä
- Varha kumppanina
- Varhan yritysyhteistyö
-
Hankintasanasto – yleisimmin käytetyt termit
Hankintasanasto – yleisimmin käytetyt termit
Tältä sivulta löydät määritelmät palveluntuottajakumppanuuksissa yleisimmin käytetyille termeille teemoittain.
Hankinnan yleiset termit
Hankintakustannukset, käyttökustannukset, huoltokustannukset sekä kierrätys- ja jätevaiheen kustannukset ja muut rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen elinkaaren aikaiset kustannukset. Elinkaarikustannuksia ovat myös ulkoisista ympäristövaikutuksista aiheutuvat ja hankinnan kohteeseen sen elinkaaren aikana liittyvät kustannukset, jos niiden rahallinen arvo voidaan määrittää ja tarkistaa.
Yhteisellä eurooppalaisella hankinta-asiakirjalla tarkoitetaan vakiomuotoista asiakirjaa, josta käytetään myös nimitystä ESPD (European Single Procurement Document) tai YEHA. Asiakirja toimii osoituksena soveltuvuusvaatimusten täyttymisestä koko Euroopan unionin ja ETA-maiden alueella.
Hankinnassa hahmotetaan ja huomioidaan tuotteen tai palvelun hankinnasta aiheutuneet kokonaisvaikutukset sen elinkaaren aikana: kehitys - käyttöönotto - käyttö - käytöstä poistaminen. Elinkaaren aikana syntyy kustannuksia sekä etuja.
Mikä tahansa asiakirja, jonka hankintayksikkö on laatinut tai johon se viittaa kuvatakseen tai määrittääkseen hankinnan tai menettelyn eri osia. Hankinta-asiakirjoja ovat esimerkiksi hankintaa koskevat ilmoitukset, tarjouspyynnöt tai neuvottelukutsut sekä näiden liitteet, jotka sisältävät tekniset eritelmät, hankekuvauksen, palvelukuvauksen, sopimusluonnoksen, ehdokkaiden ja tarjoajien asiakirjojen esittämismuodot, yleisesti sovellettavia velvollisuuksia koskevat tiedot ja mahdolliset muut täydentävät asiakirjat.
Hankintailmoituksen julkaisemisesta (HILMAssa) käynnistyy hankintalainsäädännön mukainen hankintaprosessi. Hankintailmoituksen lisäksi julkaistaan tarjouspyyntö ja muut hankinta-asiakirjat.
Hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Oikeus hankintapäätöksen tekemiseen on määritelty hyvinvointialueen hallintosäännössä ja delegointipäätöksissä. Hankintapäätös on hallinnollinen päätös.
Kirjallinen sopimus, joka on tehty yhden tai usean hankintayksikön ja yhden tai usean toimittajan välillä ja jonka tarkoituksena on rakennusurakan toteuttaminen, tavaran hankinta tai palvelun suorittaminen taloudellista vastiketta vastaan. Jo hankintaa koskevassa tarjouspyynnössä on yleensä määritelty keskeisimmät hankintasopimukseen otettavat sopimusehdot tai liitetty mahdollisimman täydellinen sopimusluonnos.
Julkisen hankinnan toteuttava viranomainen tai muu hankintalainsäädännön mukaan hankintalain noudattamiseen velvoitettu yksikkö. Hyvinvointialue on hankintayksikkö.
Taloudellista vastiketta vastaan tehty kirjallinen sopimus, jolla yksi tai usea hankintayksikkö siirtää palvelujen tarjoamisen ja hallinnoimisen sekä siihen liittyvän toiminnallisen riskin yhdelle tai usealle toimittajalle ja jossa siirtämisen vastikkeena on joko yksinomaan palvelujen käyttöoikeus tai tällainen oikeus ja maksu yhdessä.
Rahamääräinen arvo, jonka ylittävä hankinta on suoritettava ao. kynnysarvon määrittelemien hankintamenettelyjen mukaisesti. Hankintalaissa on useita eri kansallisia- ja EU- kynnysarvoja.
Hankintalain liite, jossa on listattu CPV-koodien perusteella sosiaali- ja terveyspalvelut ja muut erityiset palveluhankinnat, joiden kilpailuttamisessa noudatetaan hankintalain luvun 12 säännöksiä.
Hankintayksikkö voi ennen hankintamenettelyn aloittamista tehdä markkinakartoituksen tai pitää markkinavuoropuhelun hankinnan valmistelua varten sekä antaa tietoa toimittajille tulevaa hankintaa koskevista suunnitelmistaan ja vaatimuksistaan. Markkinakartoituksessa voidaan selvittää esimerkiksi markkinatarjontaa, toimittajien halukkuutta tarjota sekä toimittajan tuotteita ja palveluja koskevia tietoja. Markkinavuoropuheluita voidaan pitää ennakollisesti ennen hankinnan valmistelun aloittamista sekä hankintakokonaisuuden valmistelun aikana. Kutsut markkinakartoituksiin ja -vuoropuheluihin esitetään yleensä avoimesti HILMAssa julkaistavassa tietopyyntöä koskevassa ilmoituksessa.
Sopimukseen perustuva lisähankintaoikeus, jonka perusteella hankintayksikkö voi jatkaa sopimuskautta ja solmia lisähankintasopimuksen varsinaisessa sopimuksessa määritellyin ehdoin ilman tarjouskilpailua. Optioon perustuva lisähankinta on mahdollinen vain, jos optioehto on kilpailutettu ja option arvo on huomioitu hankinnan ennakoidun arvon laskennassa.
Rajoitettua menettelyä, neuvottelumenettelyä, kilpailullista neuvottelumenettelyä tai innovaatiokumppanuutta koskevan hankintailmoituksen perusteella hankintayksikölle tehty ilmoitus osallistumishalukkuudesta hankintamenettelyyn.
Viranhaltijan on ilmoitettava tekemistään päätöksistä. Aluehallitus ja tulosalueiden lautakunnat voivat oikaisuvaatimusajan kuluessa päättää ottaa käsiteltäväkseen alaisensa viranhaltijan asian. Tällöin jo tehty päätös otetaan käsiteltäväksi uudelleen.
Kuvaa ostopalvelun sisällön ja sen toteuttamisen periaatteet (toteutustapa, palveluntuottajan velvoitteet ja muut toiminnan ehdot).
Ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuudelle hankintakohtaisesti asetetut vähimmäisvaatimukset, jotka voivat koskea ehdokkaan tai tarjoajan rekisteröitymistä, taloudellista ja rahoituksellista tilannetta tai teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä. EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa on käytettävä ns. ESPD-lomaketta soveltuvuusvaatimusten täyttymisen ja poissulkemisperusteiden selvittämiseen.
Sopimukseen tähtäävä, ostajan (hankintayksikön) hyväksyttäväksi tarkoitettu tavaroiden myymistä ja toimittamista tai palveluiden taikka urakoiden suorittamista koskeva kirjallinen ehdotus, joka sitoo tekijäänsä ilmoitetun määräajan ja jota tarjoaja ei voi enää peruuttaa sen jälkeen, kun ostaja on ottanut siitä selon.
Tarjouspyynnöllä hankintayksikkö pyytää tarjoajia jättämään tarjouksen. Tarjouspyynnössä ilmoitetaan hankintamenettelyssä ja tarjouksen tekemisessä oleelliset tiedot.
Hankintayksikön mahdollisille toimittajille lähettämä vapaamuotoinen selvityspyyntö, jolla hankintayksikkö selvittää markkinatarjontaa, toimittajien halukkuutta tarjota sekä toimittajan tuotteita koskevia tietoja. Tietopyyntöön annetut vastaukset eivät sido toimittajia eivätkä hankintayksikköä. Tietopyynnöt julkaistaan HILMAssa.
Luonnollinen henkilö, oikeushenkilö tai julkinen taho taikka edellä tarkoitettujen ryhmittymä, joka tarjoaa markkinoilla tavaroita tai palveluja taikka rakennustöitä tai rakennusurakoita.
Vaatimusmäärittelyllä tarkoitetaan hankinnan kohteen määrittelyä tai hankekuvausta, hankinnan kohteeseen liittyvien laatuvaatimusten ja sopimusehtojen sekä ehdokkailta tai tarjoajilta vaadittavien ominaisuuksien määrittelyä.
Sote-lainsäädännön myötä Suomeen on muodostettu viisi yliopistosairaaloiden ympärillä olevaa yhteistyöaluetta eli YTA-aluetta. Varsinais-Suomen hyvinvointialueen YTA-alueeseen kuuluvat Varsinais-Suomen lisäksi Satakunta ja Pohjanmaa.
Kilpailutusprosessi ja hankintamenettelyt
Kilpailutuksissa yleisimmin käytetty hankintamenettely, jossa hankintayksikkö julkaisee hankintailmoituksen ja asettaa saataville tarjouspyynnön, joiden perusteella kaikki halukkaat toimittajat voivat tehdä tarjouksen.
Kaksivaiheinen, täysin sähköinen hankintamenettely. Menettelyssä alussa perustetaan hankintajärjestelmä, johon halukkaat toimittajat voivat hakeutua. Toisessa vaiheessa tehtävä hankinta kilpailutetaan järjestelmän sisällä olevien toimittajien kesken.
Järjestelmä on kestonsa ajan avoin kaikille soveltuvuusehdot täyttäville toimittajille. Hankintayksikkö voi jakaa dynaamisen hankintajärjestelmän tavaroiden, palvelujen tai rakennusurakoiden luokkiin.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden hankinnassa usein käytetty, tilaajan itsensä määrittelemä ja hankintalain periaatteiden mukainen menettely, joka osin muistuttaa puitejärjestelyä ja dynaamista hankintajärjestelmää. Toimittajarekisteri yleensä avataan sopimuskauden aikana myös uusille toimittajille. Dynaamisen toimittajarekisterin yksityiskohdat voivat vaihdella hankinnoittain.
Kilpailutusmenettely, jossa hankintayksikkö julkaisee hankinnasta hankintailmoituksen ja johon kaikki toimittajat voivat pyytää saada osallistua. Hankintayksikkö neuvottelee menettelyyn hyväksyttyjen ehdokkaiden kanssa kartoittaakseen ja määritelläkseen keinot, joilla sen tarpeet voidaan parhaiten täyttää.
Hankintamenettely, jossa hankintayksikkö julkaisee hankinnasta hankintailmoituksen ja johon halukkaat toimittajat voivat pyytää saada osallistua. Hankintayksikkö neuvottelee hankintasopimuksen valitsemiensa toimittajien kanssa. Neuvottelumenettelyn käyttö on rajattu vain hankintalaissa nimenomaisesti säädettyihin tilanteisiin.
Hankintalain kansalliset kynnysarvot alittava hankinta, johon ei sovelleta hankintalakia ja josta ei voi valittaa markkinaoikeuteen. Pienhankinnoissa on noudatettava hyvinvointialueen hankintaohjetta sekä hyvän hallinnon oikeusperiaatteita.
Yhden tai useamman hankintayksikön ja yhden tai useamman toimittajan välinen sopimus, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintoja koskevat ehdot, kuten hinnat ja suunnitellut määrät. Puitejärjestely voi olla voimassa pääsääntöisesti enintään neljä vuotta. Hankinnan kohteen välttämättä sitä edellyttäessä puitejärjestely voi olla poikkeuksellisesti kestoltaan pidempi. Puitejärjestelyn tarkoituksena on yleensä hyödyntää volyymietuja, alentaa hankinnan prosessikustannuksia, varmistaa tavaran tai palvelun saatavuus ja toimitusehdot sekä pyrkiä yhdenmukaistamaan tuotteistoa.
Kilpailutuksissa käytetty menettely, jossa hankintayksikkö julkaisee ilmoituksen hankinnasta, johon kaikki halukkaat toimittajat voivat pyytää saada osallistua. Ainoastaan hankintayksikön valitsemat ehdokkaat voivat tehdä menettelyn toisessa vaiheessa lopullisen tarjouksen.
Hankintalain mukainen hankintamenettely, jossa hankintayksikkö neuvottelee valitsemiensa toimittajien kanssa hankintasopimuksen ehdoista julkaisematta etukäteen hankintailmoitusta. Menettelyn käyttö on rajattu vain hankintalaissa nimenomaisesti säädettyihin tilanteisiin.
Hankintailmoitukset
Ilmoitus, jolla hankintayksikkö kertoo suunnittelemistaan tulevista EU-kynnysarvot ylittävistä hankinnoista sekä kansalliset kynnysarvot ylittävistä liitteen E hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista. Jos hankintakokonaisuudesta on julkaistu ennakkoilmoitus, tarjousaika voi olla hankintalaissa säädettyjä määräaikoja lyhyempi.
Sähköinen hankintojen ilmoituskanava hankintailmoitukset.fi, jossa hankintayksiköt ilmoittavat tulevista hankinnoistaan, käynnissä olevista kilpailutuksistaan ja jo päättyneiden kilpailutusten tuloksista. Hilma on Suomen virallinen julkisista hankinnoista ilmoittamisen palvelu. Cloudia Kilpailutus –järjestelmässä tehdyt hankintailmoitukset siirtyvät automaattisesti Hilmaan.
Ilmoitus, joka julkaistaan EU-kynnysarvot ylittävän hankintasopimuksen, dynaamiseen hankintajärjestelmään perustuvan hankintasopimuksen tai puitejärjestelyä koskevan päätöksen jälkeen 30 päivän kuluessa hankintasopimuksen tekemisestä. Jälki-ilmoitusvelvollisuus koskee myös suunnittelukilpailun tuloksia (30 pv kilpailun päättymisestä), käyttöoikeussopimuksen tekemistä (48 pv sopimuksesta) ja hankinnan keskeyttämistä. Jälki-ilmoitusvelvollisuus ei koske puitejärjestelyn perusteella tehtäviä yksittäisiä hankintasopimuksia.
Hankintayksikön hankintapäätöksen jälkeen tekemä vapaaehtoinen ilmoitus suorahankinnan tekemisestä. Ilmoituksen tekemättä jättämisellä on vaikutusta valitusajan pituuteen ja eräisiin seuraamuksiin.
EU:n virallisen lehden täydennysosan verkkoversio, jossa julkaistaan eurooppalaisia julkisia hankintoja koskevia ilmoituksia. HILMAsta EU-hankintoja koskevat ilmoitukset toimitetaan edelleen julkaistaviksi TED-tietokannassa.
Palvelusetelit ja lupajärjestelmä
Lupajärjestelmä on vaihtoehto hyvinvointialueen itse tuottamalle tai ostamalle palvelulle. Lupajärjestelmä mahdollistaa palvelun käyttäjille valinnanvapauden eli käyttäjä voi valita itselleen sopivimman palveluntuottajan. Lupajärjestelmä on kevyempi menettely kuin palvelusetelillä järjestetty palvelutuotanto. Lupajärjestelmän mukaisella menettelyllä voidaan järjestää palveluja, joissa riittää vähimmäisvaatimuksina palveluun liittyvät lakien mukaiset velvoitteet sekä palveluntuottajan ammattipätevyydet. Tämän lisäksi voidaan asettaa vähäinen määrä muita vaatimuksia ja edellytyksiä.
Palveluseteli on vaihtoehto hyvinvointialueen itse tuottamalle tai ostamalle palvelulle. Palveluseteli mahdollistaa palvelun käyttäjille valinnanvapauden eli käyttäjä voi valita itselleen sopivimman palveluntuottajan. Hyvinvointialue päättää palvelut, joissa palvelusetelit ovat käytössä ja hyväksyy ne palveluntuottajat, joiden palveluita palvelusetelillä voi ostaa. Palvelusetelien palvelun sisältö määritellään palvelusetelikohtaisessa sääntökirjassa.