Kansainvälistä yhteistyötä kehitysvammaisten henkilöiden mielenterveyden edistämiseksi
Avainsanat:Miten kehitysvammaisten henkilöiden mielenterveyttä voisi edistää? Tähän kysymykseen vastauksia etsitään Hyvät käytännöt – parempi elämä -kongressissa syyskuussa Helsingissä. Tapahtuma kokoaa yhteen kansainvälisen joukon, jonka tavoitteena on lisätä tietoa, ymmärrystä ja hyviä käytänteitä mielenterveyden tukemiseksi.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen vaativat vammaispalvelut ja Kehitysvammaliitto järjestävät Hyvät käytännöt – parempi elämä -kongressin 21.–23. syyskuuta Helsingissä. Kyseessä on EAMHID- eli European Association for Mental Health in Intellectual Disability -järjestön 14. kongressi, joka järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa Suomessa.
Syyskuussa Helsinkiin kokoontuu kansainvälinen joukko tieteentekijöitä, käytännön toimijoita sekä kehitysvammaisia ihmisiä ja heidän läheisiään. Kongressin tavoitteena on nostaa esille keinoja kehitysvammaisten henkilöiden mielenterveyden edistämiseksi.
– Tarkoituksenamme on esitellä uusimpia tieteellisiä oivalluksia sekä käytäntöön ja tutkittuun tietoon perustuvia hyviä käytänteitä, joiden avulla voimme parantaa tämän haavoittuvan ihmisryhmän mielenterveyttä ja elämää, kertoo kongressin presidentti ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueen vaativien vammaispalvelujen päällikkö Oili Sauna-aho.
Kongressi järjestetään Helsingissä Clarion-hotellissa, ja ilmoittautuminen on parhaillaan käynnissä.
Yhteistyötä tarvitaan
Sauna-aho toimii eurooppalaisen EAMHID-järjestön hallituksen varapuheenjohtajana. Järjestön kongresseihin on kokoontunut väkeä jo vuodesta 1995 alkaen, mutta syyskuuta Sauna-aho odottaa erityisen paljon.
– On hienoa saada kansainvälisiä tieteentekijöitä ja toimijoita vieraaksemme. Ympäri Eurooppaa tehdään vaikuttavaa tieteellistä tutkimusta ja edistetään mielenterveyttä monin käytännön toimin, Sauna-aho sanoo.
– Samalla pääsemme tuomaan esille myös vahvaa suomalaista osaamista. Kongressin pääpuhujina ovat muun muassa autismikirjon ja kehitysvammapsykologian professori Elina Kontu, lastenneurologian erikoislääkäri Ilona Autti-Rämö, Suomen ensimmäinen kehitysvammalääketieteen professori Maria Arvio sekä kehitysvammahuollon ylilääkäri Jarmo Körkkö. Lisäksi läheisen näkökulmaa tuo esille kahden monivammaisen lapsen isä Jyrki Pinomaa, hän lisää.
Sauna-ahon mukaan kansainvälinen yhteistyö on ollut hedelmällistä ja sillä on tärkeä merkitys myös tulevaisuudessa.
– Kehitysvammaisten ihmisten mielenterveyden edistäminen on tärkeää, ja sitä varten tarvitsemme maarajat ylittävää yhteistyötä. Osaamista, ymmärrystä ja hyviä käytänteitä jakamalla voimme parhaiten edistää kehitysvammaisten ihmisten elämänlaatua – tämä on yhteinen tavoitteemme, Sauna-aho kertoo.
Syksyn kohokohta
Kongressia alettiin suunnittelemaan alkuvuonna 2021, ja nyt pitkäjänteinen työ on alkanut konkretisoitua. Ilmoittautuminen kongressiin on parhaillaan käynnissä, ja osallistujia on näillä näkymin tulossa ainakin 25 maasta.
– Odotamme isoa joukkoa keskustelemaan ja jakamaan tietoa tästä valtavan tärkeästä aiheesta, Sauna-aho kertoo.
Kongressin kielenä on englanti, mutta Sauna-ahon mukaan kongressissa on paljon myös suomenkielistä ohjelmaa. Puhujien luennot tulkataan suomeksi, ja osaa ohjelmasta on mahdollista seurata myös striimattuna.
– Toivotan kongressiin lämpimästi tervetulleiksi kaikki alalla työskentelevät, tutkijat kuin myös vammaiset henkilöt ja heidän läheisensä. Kannustan kaikkia osallistumaan ja tuomaan oman panoksensa tärkeään asiaan, Sauna-aho päättää.
Lisätietoja
Lue lisää kongressin verkkosivuilta (englanniksi)
Lue lisää Kehitysvammaliiton verkkosivuilta