Hyppää pääsisältöön

Uutinen Julkaistu 1.3.2024 10.08

Merkittävä rahoitus tapaturmaisten aivovammojen jälkitilojen tutkimukselle

Avainsanat:

Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) Neurokeskuksen neurokirurgian ja neurotraumatologian dosentti, osastonylilääkäri Jussi Postille on myönnetty Sigrid Juséliuksen säätiön 595 000 euron ja Suomen Akatemian 164 000 euron rahoitus tutkimushankkeelle, jossa tutkitaan tapaturmaisten aivovammojen jälkitiloja ajanjaksona, joka ulottuu vamman jälkeisistä vuosista aina 15 vuoteen saakka.

Tyksin T-sairaalan aula.

Ajankohtainen tutkimustieto viittaa siihen, että etenevästä aivovamman jälkitilasta kärsivillä potilailla ainakin osalla on aivojen vaihtelevan asteinen tulehdustila, joka ilmenee koko elimistössä. Tässä noidankehässä aivojen tulehdustila sekä suoliston ja sen bakteeriston toimintahäiriö ylläpitävät toisiaan.

Dosentti Jussi Postin ja professori Olli Tenovuon tutkimusryhmän uudessa tutkimushankkeessa aivovamman saaneille potilaille suoritetaan laajat biokemialliset, suolistoon liittyvät, mikrobiologiset ja kuvantamistutkimukset. Tulosten odotetaan tuottavan uusia menetelmiä aivovammojen jälkeisen etenevän oireiston diagnostiikkaan sekä sellaisten bakteeristo–suoli–aivoyhteyden toimintahäiriöiden tunnistamiseen, jotka ovat mahdollisesti yhteydessä oireiston etenemiseen.

Kyseessä on kansainvälinen tutkimushanke, joka pyrkii lisäämään ymmärrystä tapaturmaisten aivovammojen jälkitiloista. Tutkimuksen tulokset voivat paljastaa uusia hoitokohteita, joihin vaikuttamalla potilaiden ennustetta voidaan parantaa.

Koskettaa 50 miljoonaa ihmistä maailmassa vuosittain

Tapaturmainen aivovamma on merkittävä kansanterveydellinen ongelma maailmanlaajuisesti: yli 50 miljoonaa ihmistä saa aivovamman vuosittain, ja jopa noin puolet maailman väestöstä saa yhden tai useamman aivovamman elinaikanaan.

– Vaikka valtaosa potilaista toipuu takaisin työkykyisiksi ja takaisin entiseen elämäänsä, joillekin potilaille kehittyy aivovamman jälkeen etenevä oireisto, johon ei ole tällä hetkellä olemassa diagnostisia eikä hoidollisia menetelmiä, Jussi Posti sanoo.

Nykyiset keinot määrittää aivovamman vakavuus perustuvat alkuvaiheen muuttujiin, joiden perusteella ei ole mahdollista arvioida sairauden kehittymistä yksilötasolla. Toimintakykynsä menettäneet potilaat ovat tyypillisimmin työikäisiä, ja hoito perustuu usein vain oireiden lievittämiseen ja toimintakyvyn tukemiseen.