Yli tuhat ammattilaista aloittanut psykososiaalisten hoitojen koulutukset Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan hyvinvointialueilla
Avainsanat:Länsi-Suomen koordinaatiohanke ja Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeet toivat hyvinvointialueille kahden vuoden aikana useita lasten, nuorten ja aikuisten mielenterveys- ja päihdeoireiden tunnistamiseen ja hoitoon tarkoitettuja hoitomenetelmiä sekä kansallisen koulutusmallin. Uudet menetelmät on tarkoitettu esimerkiksi ahdistuksen, masennuksen, riippuvuuksien, sosiaalisen jännittämisen ja paniikkioireiden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon.
- Perustason mielenterveys- ja päihdepalveluissa on todettu vakava palveluvaje niin kansallisesti kuin paikallisestikin. Nämä hankkeet ovat saaneet nopeasti aikaan ison uudistuksen, jossa toteutetaan välitöntä hoidon tarpeen arviota ja nopeita hoitoja, ja hyödynnetään digitaalisia menetelmiä, Tyks Psykiatrian tulosryhmäjohtaja Jyrki Heikkilä toteaa.
Menetelmäkoulutuksiin on hakeutunut hankkeiden kautta yli 700 lasten ja nuorten ja yli 500 aikuisten kanssa työskentelevää ammattilaista Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan yhteistyöalueelta. Painopisteenä on lievien ja keskivaikeiden mielenterveysongelmien hoidon vahvistaminen peruspalveluissa, ja suurin osa koulutetuista työskentelee perustasolla. Kuitenkin myös erikoissairaanhoito täydentää osaamistaan.
Tähtäimessä tasavertaiset palvelut
Koulutukset on toteutettu osana hyvinvointialueiden yhteistä Terapiat etulinjaan -toimintamallia.
- Olemme tehneet palveluiden kehittämisessä kansallista ja kolmen hyvinvointialueen yhteistyötä. Suomalaisille halutaan luoda tasavertaiset mielenterveys- ja päihdepalvelut, joiden saatavuus ei riipu asuinpaikasta, kertoo hankejohtaja Ninni Ihalainen Länsi-Suomen koordinaatiohankkeesta.
Hyvinvointialueille on valittu juuri niiden palvelutarjontaa täydentäviä, näyttöön perustuvia hoitomenetelmiä.
- Koulutusten jatkuessa jokaisella varsinaissuomalaisella, satakuntalaisella ja pohjalaisella on yhä paremmat mahdollisuudet siihen, että hänen oireensa tunnistetaan ennaltaehkäisevästi ja hänet osataan ohjata oikeanlaisen avun piiriin varhain, Ihalainen iloitsee.
Mielenterveysosaaminen on kasvussa lasten ja nuorten palveluissa
Psykososiaalisia hoitoja hyödyntää työssään kasvava joukko neuvolatyöntekijöitä, psykologeja, kuraattoreja, sairaanhoitajia, psykiatrisia sairaanhoitajia, terveydenhoitajia sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen ulkopuolella työskenteleviä erikoissairaanhoidon ammattilaisia. Yhteistyötä on tehty myös järjestötyöntekijöiden kanssa.
Läntisen Turun seudun perhekeskuspalveluiden päällikkö Hannele Nikander-Tuominen katsoo, että koulutukset ovat kokonaisuudessaan laajentaneet ammattilaisten mielenterveys- ja päihdeosaamista lupaavasti.
- Erityisesti oireiden tunnistaminen on vahvistunut lasten ja nuorten perustason palveluissa, Nikander-Tuominen arvioi ja jatkaa, että myös henkilöstön valmiudet asiakkaiden oikeanlaiseen hoitoon ohjaukseen ja hoitoon ovat kasvussa.
Nikander-Tuominen kertoo, että koulutusten aikataulu on ollut ammattilaisten näkökulmasta tiukka, ja tehtävää on edelleen paljon.
- Vaatii edelleen suunnittelua, että psykososiaaliset palvelut saadaan järjestettyä järkevästi. Meiltä puuttuvat vielä kokonaan perustason mielenterveys- ja päihdepalvelut alle kouluikäisten perheiltä. On myös varmistettava, että osaaminen tukee koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon perustehtävää, Nikander-Tuominen sanoo.
Perustason hoito riittäisi useimmille aikuispotilaille
Varhan päihde- ja mielenterveyspalveluiden tavoite on kouluttaa lähivuosina uusien, varhaisen vaiheen hoitomenetelmien osaajiksi kaikki aikuisten palveluissa työskentelevät, kiireellistä mielenterveystyötä tekevät avoterveydenhuollon sairaanhoitajat.
Päihde- ja mielenterveyspalveluiden johtaja Tommi Väyrysen mukaan kehittämishankkeet ovat tuoneet hyvinvointialueelle kansallisesta koulutusvalikoimasta menetelmiä, jotka soveltuvat suoraan perustason ammattilaisten työhön.
- On tärkeää, että olemme saaneet käyttöömme varhaisen vaiheen työkaluja, koska suurimmalle osalle potilaista riittäisi lyhyt psykososiaalinen hoito, Väyrynen toteaa.
- Tarjolla on kuitenkin jatkossakin oltava muita hoitomuotoja heille, joille ne eivät riitä, hän muistuttaa.
Kouluttaminen jatkuu EU-rahoituksella
Ninni Ihalaisen mukaan uudistus on sijoittunut haastavaan ajankohtaan, ovathan hyvinvointialueet vasta järjestäytymässä. Tiivis johdon ja esihenkilöiden, kehittäjien ja ammattilaisten vuorovaikutus on kuitenkin varmistanut kehittämisen hyödyt.
Länsi-Suomen koordinaatiohanke ja Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeet päättyvät vuoden lopussa. Kehittäminen jatkuu edelleen Euroopan unionin rahoituksella Kestävän kasvun hankkeissa.
Kestävän kasvun Varsinais-Suomi -hanketta johtava Mia Oksa muistuttaa, ettei uusien hoitomenetelmien käyttöönotto yksin riitä turvaamaan hyvinvointialueen asiakkaiden hoitoa. Seuraavassa vaiheessa koulutukset kohdennetaan siten, että palvelut saadaan asiakkaille mahdollisimman vaikuttavasti.
- On myös varmistettava, että osaaminen säilyy alueella ammattilaisten vaihtuvuudesta huolimatta. Muutaman vuoden aikana olemme muodostaneet valtavan osaavan ammattilaisjoukon, jonka kanssa lähdemme saattamaan tehdyn työn hyvinvointialueiden rakenteisiin, hän jatkaa.
Kansallinen tavoite on saada pysyväksi yhteistyömalli, jossa on rakennettu viittä, psykososiaalisen hoidon jatkuvuuden takaavaa osaamiskeskusta eri puolille Suomea.
- Tehdyllä kehittämistyöllä tulee olemaan suuri merkitys apua hakeville, sekä laajemmin kansanterveydelle ja hoitojärjestelmälle. Nyt on kriittistä saada toiminta vakiintumaan osaamiskeskusten ja hyvinvointialueen prosessien yhtenäisen johtamisen kautta, Jyrki Heikkilä kiteyttää.