Toimintakykypoli, terveydenhuollon ammattilaisille

Varhan toimintakykypoliklinikalla hoidamme pääasiassa työikäisiä potilaita, joiden pitkäaikaiseen keskivaikea-vaikea-asteiseen toiminnalliseen häiriöön tai väsymysoireisiin (esim.CFS post covid) ei ole hoidosta huolimatta löytynyt helpotusta.

Toimintakykypoliklinikka on osa yliopistollista sote-keskusta perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdyspinnassa. Toimimme ensisijaisesti konsultaatiopoliklinikkana ja hoidamme pääasiassa työikäisiä potilaita, joiden pitkäaikaiseen keskivaikea-vaikeatasoiseen toiminnalliseen häiriöön tai väsymysoireisiin (esim. CFS, post covid) ei ole hoidosta huolimatta löytynyt helpotusta.

Lähetteen poliklinikalle voi tehdä perusterveydenhuollosta, työterveyshuollosta tai yksityispuolelta sekä erikoissairaanhoidosta. Poliklinikan asiantuntijoita voi konsultoida lähetejärjestelmän kautta tai jättämällä soittopyynnön osastosihteerille.

Poliklinikalla pääpaino on biopsykososiaalisessa kuntouttavassa toiminnassa, joten muun sairauden poissulkevat erityistutkimukset ja diagnostiikka perustasolla ja tarvittavilla soveltuvilla erikoisaloilla tulee olla pääsääntöisesti tehtynä ennen poliklinikalle lähettämistä. Merkittävästi oirekuvaan myötävaikuttavat tilat kuten kipu, mielenterveydenhäiriöt sekä unettomuus tulisi olla hoidettu ennen polille lähettämistä.

Toimintakykypoli ei ole potilaan pääasiallinen hoitava taho. Potilaalla tulee olla oma hoitava lääkäri, joka huolehtii pääosin sosiaalivakuutusjärjestelmän edellyttämistä lausunnoista, perushoidosta ja hoidon jatkuvuudesta. Hoitojakson jälkeen teemme jatkosuunnitelman potilaan kanssa ja otamme yhteyttä hoitavaan ja muihin tarvittaviin tahoihin suunnitelman toteuttamiseksi.

Poliklinikalta ei aloiteta kroonisen väsymysoireyhtymän kokeellisia lääkehoitoja.

Pitkäaikaisten ja haittaavien kehollisten oireiden nettiterapiaa suositellaan harkittavan potilaalle jo ennen poliklinikalle lähettämistä.

Jos potilaalla on pelkkä fibromyalgia, niin ensisijaisesti potilas ohjataan kolmannen sektorin palveluiden piiriin tai Kelan kuntoutusjaksolle (katso linkit).

Lähetteessä edellytettävät tiedot:

potilaan puhelinnumero ja osoite
hoitavan lääkärin yhteystiedot
suostumus sähköiseen asiointiin
oireiden kuvaus ja kesto sekä niistä aiheutuva haitta
potilaan sosiaalinen anamneesi, työmarkkinatilanne ja kuormittavat tekijät
potilaan motivaatio kuntoutukseen
päihdeanamneesi (alkoholi, tupakka, muut päihteet)
eri erikoisaloilla tehdyt selvitykset ja tutkimukset
- peruslaboratoriokokeet tulisi olla otettu (esim. pvk, crp, la, na, k, krea, alat, afos, ca-ion, tsh, t4v, p-gluk, ferrit ), täydentävät tutkimukset (esim. ekg, thx, ANAAb, CK, korsol) tilannekohtaisesti
kokeillut hoitointerventiot, kuntoutus, tukitoimet ja niiden vaste
tämänhetkinen toimintakyky, apuvälineiden tarve sekä liikunta-anamneesi
potilaan nykyiset keinot pärjätä oireiden kanssa
väsymyspotilailta vähintään 2 vk unipäiväkirja (löytyy esim. Mielenterveystalo.fi) ja unianamneesi
kattava status
nykylääkitys
TTH:n potilaan kohdalla tieto työterveyssopimuksen palveluiden laajuudesta

Toiminnallisella oireella tarkoitetaan oiretta, jolle ei löydy lääketieteellisissä tutkimuksissa ruumiillista tai psykiatrista syytä. Oireita aiheuttavat elimistön normaalia voimakkaammat fysiologiset vasteet kuormitustekijöille. Oireet ovat väestössä yleisiä, ja niitä on joskus meillä kaikilla stressaavissa tilanteissa tai kuormittavassa elämäntilanteessa. (Esim. ”stressivatsa”.) Toiminnallinen häiriö kehittyy, kun nämä oireet pitkittyvät ja alkavat haitata elämää ja toimintakykyä. Oireet ovat todellisia ja niiden kehittyminen pohjautuu aivojen oppimis- ja uhantunnistusmekanismeihin. Kyseessä ei siis ole luulosairaus tai potilaan itselleen aiheuttamat oireet.

Toiminnallisissa häiriöissä ja polilla myös hoidettavissa väsymysoireissa (CFS, post-covid) on todettu samanlaisia keskushermoston herkistymiseen ja pitkäaikaiseen hälytystilaan liittyviä mekanismeja kuin kroonisessa kivussa. Toiminnallisten häiriöiden taustalla on altistavia tekijöitä, kuten perinnölliset tekijät ja kuormittavat elämänkokemukset. Häiriön laukaisevana tekijänä voi toimia esim. tulehdus, vamma tai stressaava elämäntilanne. Pitkittynyttä häiriötä ylläpitäviä tekijöitä voivat olla esimerkiksi oireet itsessään, niiden laukaisema huoli ja toivottomuus, muut fyysiset ja psyykkiset sairaudet, masennus- ja ahdistusoireet ja toimintakyvyn laskusta seuranneet ongelmat työssä ja toimeentulossa. Näihin tekijöihin pyrimme vaikuttamaan poliklinikan tarjoamalla kuntoutuksella. Kuntoutuksen keinoja ovat mm. hermoston epätarkoituksenmukaisen hälytystilan rauhoittaminen ohjatuilla harjoitteilla, oireiden uhkamerkityksen vähentäminen, liitännäissairauksien hyvä hoito, ylläpitäviin tekijöihin vaikuttaminen ja esteiden raivaaminen kuntoutumisen tieltä. Kuntoutus perustuu kognitiivisen käyttäytymisterapian keinoihin ja oireiden biopsykososiaaliseen selitysmalliin. Kuntoutus voidaan toteuttaa yksilö- tai ryhmämuotoisena.

Kuntoutumisen kannalta tärkeää on potilaan oma motivaatio ja valmius hyväksyä oirekuvan toiminnallinen luonne. Oireiden taustalla olevia syitä ei useinkaan voi poistaa eikä oireista pääse eroon myöskään niitä laukaisevia tekijöitä välttelemällä. Häiriöstä paraneminen tai ainakin oireiden vähentäminen vaatii usein huomion suuntaamisen kuntoutumiseen oireiden syyn etsimisen sijaan.

Toiminnallisten häiriöiden hoitoa ja kuntoutusta tutkitaan paljon, ja uutta tietoa tulee jatkuvasti.

Koulutusta

HUS toiminnallisten häiriöiden Teams-työtilassa joka kuun viimeinen ke koulutusta toiminnallisista häiriöistä, ilmoita itsesi listalle, yhteyshenkilö maija.niemi@hus.fi

Toimintakykypoli, terveydenhuollon ammattilaisille

Lähetekriteerit toimintakykypoli

Tietoa toiminnallisista häiriöistä

Hyödyllisiä linkkejä