Miksi uni on tärkeä terveydelle?

Yöt ovat aivojen huoltotauko

Vaikka ulospäin uni näyttää passiiviselta tilalta, aivot ovat öisin kaikkea muuta kuin levossa. Nukkuessa aivot tekevät valtavan määrän huoltotöitä: ne täydentävät energiavarastoja, korjaavat soluvaurioita ja puhdistavat itseään.

Erityisen kiinnostava on aivojen oma siivousjärjestelmä, niin sanottu glymfaattinen järjestelmä. Se toimii aktiivisesti unen aikana ja huuhtelee aivoista pois päivän aikana kertyneet haitalliset aineet, kuten beta-amyloidia, jonka kertyminen liittyy Alzheimerin taudin kehittymiseen. Ilman riittävää unta tämä järjestelmä ei toimi kunnolla – ja aivot jäävät kirjaimellisesti likaisiksi.

Uni tasapainottaa kehon puolustus- ja stressijärjestelmiä

Unen aikana ei huolla pelkästään aivoja – myös kehon puolustus- ja stressinhallintajärjestelmät saavat yön aikana uutta puhtia. Riittävä ja laadukas uni hillitsee elimistön matala-asteista tulehdusta, joka on yhdistetty moniin pitkäaikaissairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen ja jopa syöpään.

Jatkuva univaje tai huonolaatuinen uni pitää tulehdusta yllä ja heikentää vastustuskykyä. Tämä selittää, miksi flunssakaudella huonosti nukkuvat sairastuvat helpommin – ja miksi pitkäaikainen univaje voi altistaa vakavammillekin sairauksille.

Uni tekee aivoista terävämmät – ja mielestä vakaamman

Yksi unen tärkeimmistä tehtävistä on auttaa aivoja käsittelemään päivän aikana koettuja asioita ja valmistautumaan tulevaan. Unen aikana muistot järjestyvät ja opitut asiat painuvat pitkäkestoiseen muistiin. Samalla aivot säätelevät tunteita ja palautuvat kuormituksesta.

Jos unta ei saa tarpeeksi, aivot eivät pysty kunnolla sopeutumaan ympäristön vaatimuksiin. Keskittymiskyky heikkenee, oppiminen hidastuu, ja mieliala voi ailahdella. Univaje altistaa mielenterveyden häiriöille, erityisesti masennukselle ja ahdistukselle. Pidemmän päälle riittämätön uni voi heikentää jopa aivojen rakenteellista toimintakykyä.

Mikä häiritsee unta?

Unen puutteen takana on useimmiten kiireinen arki tai epäterveelliset elintavat. Moni menee liian myöhään nukkumaan tai nukkuu pätkissä huonojen unirutiinien takia. Mutta pelkkä elämäntyyli ei selitä kaikkea.

Yleisimmät varsinaiset unihäiriöt ovat unettomuushäiriö ja uniapnea. Unettomuushäiriö tarkoittaa vaikeutta nukahtaa tai pysyä unessa, ja sen esiintyvyys on noin 10 prosenttia aikuisväestöstä. Uniapnea puolestaan on tila, jossa hengitys katkeaa toistuvasti unen aikana, mikä estää palauttavan unen vaiheet.

Elintapoihin voi vaikuttaa itse – mutta unettomuushäiriö vaatii hoitoa

Kiireeseen ja elintapoihin voi jokainen vaikuttaa. Hyvät unihygieniakeinot – säännöllinen unirytmi, rauhoittavat iltarutiinit ja ruutuaikojen rajoittaminen ennen nukkumaanmenoa – voivat parantaa unen laatua huomattavasti.

Unettomuushäiriö sen sijaan on monimutkaisempi ongelma, johon pelkät elämäntapamuutokset eivät aina auta. Siksi sen hoitoon pitäisi panostaa enemmän.

Ensisijainen ja tutkitusti tehokkain hoitomuoto unettomuushäiriöön on kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT-I). CBT-I ei ole psykoterapia, vaan pikemminkin strukturoitu ja lyhytkestoinen pikakurssi, jossa opetellaan uusia unta tukevia taitoja ja käyttäytymismalleja. CBT-I ei ainoastaan helpota unettomuutta, vaan auttaa muuttamaan elämäntapoja niin, että sen vaikutukset myös kestävät pitkään.

Unettomuuden hoito kaipaa päivitystä

Vaikka CBT-I on tehokas, sen saatavuus Suomessa on pitkään ollut heikkoa. Liian usein unettomuus pyritään hoitamaan pelkästään lääkkeillä – vaikka monet niistä eivät ole tarkoitettu pitkäaikaiseen käyttöön, ja osa voi jopa heikentää unen laatua pidemmän päälle. Viime vuosina on myös yleistynyt muiden lääkkeiden, kuten painoa lisäävien mieliala- ja psykoosilääkkeiden, käyttö unettomuuden hoidossa, mikä herättää huolta.

Onneksi suunta on hiljalleen muuttumassa. STM:n palveluvalikoimaneuvosto suosittaa, että CBT-I-unihoito sisällytetään terveydenhuollon peruspalveluihin, ja sitä tulisi olla tarjolla kaikille unettomuushäiriöstä kärsiville. Jo nyt HUSin nettiterapia on lääkärin lähetteellä saatavilla ympäri Suomen, ja monilla paikkakunnilla on myös koulutettuja CBT-I-terapeutteja, joiden määrä kasvaa jatkuvasti.

Suomen unitutkimusseuran verkkosivuilta löytyy lista koulutetuista terapeuteista, ja terapiaa kannattaa kysyä myös omasta terveyskeskuksesta. Unettomuus ei ole pikkuvaiva – se on hoidettava terveysongelma, johon on olemassa toimivaa hoitoa.

Yhteenveto: Uni ei ole luksusta – se on elintärkeää

Uni ei ole ajan tuhlausta. Se on investointi terveyteen, jaksamiseen ja elämänlaatuun. Nukkuessamme kehomme ja aivomme tekevät huipputärkeää työtä: palautuvat, tasapainottuvat ja valmistautuvat seuraavaan päivään.

Jos uni jää kroonisesti vajaaksi, siitä maksaa hinnan ennemmin tai myöhemmin – sekä mieli että keho. Siksi kannattaa vaalia hyviä unirutiineja, suhtautua uneen vakavasti ja hakea apua ajoissa, jos ongelmia ilmenee.

Nukkuminen ei ole heikkoutta, vaan terveyden supervoima. Ja se on jokaisen oikeus.

Unettomuuden systemaattinen seulonta ja suositusten mukainen hoito tuottaisi miljardiluokan säästöt ja ehkäisisi kansansairauksia

Unihäiriöt ovat yleinen, mutta alidiagnosoitu ja aliarvioitu sairausryhmä kustannusten ja kansansairauksien taustalla. Lue apulaisylilääkäri, LT, Juha Markkulan (Tyks Uni- ja hengityskeskus) kirjoittama artikkeli unettomuuden aiheuttamista ongelmista kansanterveydelle ja niiden ehkäisemisestä: Unettomuuden systemaattinen seulonta ja suositusten mukainen hoito tuottaisi miljardiluokan säästöt ja ehkäisisi kansansairauksia