Hyppää pääsisältöön

Lähisuhdeväkivalta

Parisuhteeseen ei kuulu pakottaminen eikä mikään väkivalta. Raskaus on riskitekijä lähisuhdeväkivallalle. Väkivalta voi esiintyä psyykkisenä, fyysisenä, taloudellisena, seksuaalisena, sosiaalisena, uskonnollisena, kaltoinkohteluna, laiminlyöntinä tai vainona. Neuvola tavoittaa kaikki lapsiperheet ja siksi neuvoloissa kartoitetaan väkivaltaa kaikilta osana ihmisen kokonaishyvinvointia.

Suomalaisten tutkimusten mukaan vajaa viidesosa parisuhteessa olevista on kokenut jonkinlaista väkivaltaa parisuhteensa aikana.  Poliisille ilmoitetaan vain noin joka kymmenes tapaus. Lähisuhdeväkivallassa kaikki sukupuolet voivat olla sekä uhreja että tekijöitä. Tiedetään, että uhreista 80 prosenttia on naisia, mutta myös miehet kokevat lähisuhde väkivaltaa. Puolison lisäksi henkirikoksen uhriksi voivat perheessä joutua myös lapset. Vakavimmat parisuhdeväkivaltatapaukset voivat johtaa uhrin kuolemaan.

Lähisuhdeväkivallan muodot voivat ilmetä usealla eri tavalla ja välillä niiden tunnistaminen on vaikeaa väkivallan uhrille itselleenkin.  Lähisuhdeväkivalta on pohjimmiltaan käyttäytymismalli, jolle on ominaista kontrollin ja vallan käyttö. Parisuhdeväkivalta ja seksuaalinen väkivalta limittyvät usein keskenään. Väkivaltaan liittyy kokemuksina häpeää ja syyllisyyttä, mikä saattaa vaikeuttaa ja jopa estää avun hakemista.